Tämä päivä alkoi kuninkaallisella uutisella. Ruotsin kuningaspari, Carl Gustav ja Silvia, aloittivat kaksipäiväisen Suomen vierailunsa Turusta. Aamulla kello 10 he laskeutuivat Turun lentokentälle ja kulkivat edelleen Turun keskustaan, josta edelleen Kultarantaan.
Ajattelin töihin lähtiessäni, pitääköhän ottaa kamera mukaan. Ei sitä koskaan tiedä, josko pääsisi lähietäisyydelle ja saisi kuvan näpättyä. No kamera unohtui ja niin unohtui kuningasparikin tiiviin työpäivän lomassa. Onneksi uutiset kertovat kaiken. Kuningaspari oli siirtynyt Kultarannasta Presidenttimme veneellä Aurajoki-suulle tänään iltapäivällä. Vierailtiin Turun linnassa, vierailun teemana oli vuosi 1809.
Tuo vuosi oli se, jolloin Suomen sota päätti yhteiselon Ruotsin kanssa. Suomi siirtyi Venäjän keisarikuntaan autonomisena suurruhtinaskuntana vuosiksi 1809-1917.
Mietin, miten tämä Ruotsista erkaneminen sopi vierailun aiheeksi. Oliko se surun vai ilon aihe.
Taaksepäin ajateltuna, olisin valinnut kumppanuuden mieluummin Ruotsin kanssa kuin Venäjän.
Olisimmeko nyt Ruotsi-Suomi kuningaskunta, jos näin olisi käynyt. Meillä olisi suomenkieli vähemmistönä ja luultavasti olisimme nykyistä vauraampi kansakunta. Ainakin, jos Ruotsiin vertaamme. Nyt elämme sodan käyneenä itsenäisenä Suomena.
Kuninkaallinen tunnelma jatkui tänään edelleen. Katsoin Kuningatar-elokuvan TV1:stä. Se taas vei ajatukset Britannian kuningashuoneeseen Dianan kuoleman aikoihin. Kuningatar Elisabethista piirtyi hieman äksy ja itseriittoinen kuva. Mutta niinhän se on, että kuninkaallinen valta ja ylellinen yltäkylläinen elämä muokkaa ihmisen ja etäännyttää tavallisen kansalaisen arkipäivästä.
Sunnuntaina kukki hansaruusu kuvassa näkyvällä tavalla kuin keskikesällä.
Keskiviikkona eli huomenna on taas aivan arkinen työpäivä.
Sitähän ei tiedä, mikä meidän asema olisi Ruotsin "kylkijäisenä", mutta vaikka olisimme vauraampia, valitsisin kuitenkin tämän itsenäisyyden, jonka olemme saneet monien sotien jälkeen pitää.
VastaaPoistaHienoa on se, että meillä on hyvät välit naapureiden kanssa ja kuninkaalliset piipahtavat kylässä :)
Kerran esittelin entisenä turkulaisena ylpeänä Turun linnaa ruotalaiselle miehelle. Hän vaan totesi, että sehän on vanha ruotsalainen linna. Tiesin kyllä linnan historian, mutta siinä lähellä asuneena koin sen niin suomalaiseksi. Hieno linna, kelpaa siellä taas kuninkaallisia kestitä.
VastaaPoistaKiitos pohdinnoistasi. Ne johdattivat ajatukseni kirjaan ENTÄS JOS – vaihtoehtoinen Suomen historia, missä asiantuntijat kirjoittavat historiaa uusiksi. Miettivät, millainen Suomi olisi, jos tapahtumat olisivat menneet toisin.
VastaaPoistaTietoja kirjasta löytyy Ajatus-kustantamon sivulta www.ajatuskirjat.fi
Tunne historiasi tai toista se :) sanovat viisaat.
VastaaPoistaKauniita kuvia , ruusukin vielä kukkii.
VastaaPoistaHienoa on saada kuninkaallisiakin vieraita.
Niin kauniin tuoreita kukat kuvissa!
VastaaPoistaJoo, Ruotsiin olisin kallistunut minäkin, vaan eipä silloin(kaan) voinut siihen asiaan olla vaikuttamassa. Ollaankohan me suomalaiset mieluummin reilusti suuremman altavastaavina kuin lähes saman kokoisen tasavertaisina?
Zilga,
VastaaPoistaItsenäisyys ilman muuta, Neuvostoliiton osaksi ei kat kukaan olisi halunnut. Eivät Baltian maatkaan, mutta pakolla joutuivat.
Taas yhdessä Ruotsin kanssa elämää olisi voinutkin taivaltaa.
Naapurisopu on hyvä, ei onneksi pahempia riitoja itäänkään päin.
Unelma,
Kyllä se linna on suomalainen ja suomalaisten, eivät ruotsalaiset voineet Suomea pitää, vaan luisuimme Venäjälle.
Lastu,
Kuulostaa mielenkiintoiselta tuo kirja Entäs jos, pitääpä tutustua.
Vaikka en nyt tästä itsenäisyydestä mihinkään haikaile, mutta jos olisi Suomensodassa toisin käynyt, eläisimme nyt toisin.
isopeikko,
Ilman historian tuntemusta ei näe eteenpäinkään kunnolla.
Harakka,
Kiitos.
Rita,
Jotenkin tuntuu, että niin on. Nähtiinhän me jo Ruotsi-Suomena se, Suomi oli ltavastaajan osassa. Tämähän sitä kuuluisaa sisua on kasvattanut. Mitään emme ole saaneet helpolla. Raskaat lunnaat on kaikissa vaiheissa maksettu.
Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että Ruotsin vallan alla emme olisi koskaan itsenäistyneet. Ne ajatukset saivat ilmaa siipiensä alle vasta Venäjän hallinnassa.
VastaaPoistaHyviä kuvia, tarkkoja ja kirkkaita, ja ennen kaikkea ihania kukkia!
Katriina,
VastaaPoistaNiin olisi saattanut käydä.
Kiitos kuvakommentistasi.
Sielläkö he, pari kertaa olen vilkutellut..
VastaaPoistaMinulla käväisi kauan sitten ajatus: kumppanuus Ruotsin kanssa olisi ollut ihan ookoo. Puhuisin ruotsia ihan mielelläni, riikinruotsia.
VastaaPoistaEurot tai kruunut - ihan sama. Olen huono laskemaan kaikella rahalla :)
Sinvalkoinen lippu tai sinikeltainen. Kaikki käy.
Mutta kyllä itsenäisyys paras on.
Hannele,
VastaaPoistaTäällä olivat, nyt ovat jo kotona.
Rita,
Tällä hetkellä tässä taloustilanteessa oli edullista olla ruotsalainen - ainakin viennin kannalta. Eipä olisi tarvinnut sulke niin paljon paperitehtaita.
Mutta itsenäisyys on parasta, miten se sitten eroaisi siitä, mitä se olisi Ruotsi-Suomena ollessa.