Kuva: Kävyt terassin pöydällä, Arleenan En muista , että olisi kuullut aikaisemmin tästä taiteilijasta, mutta tuon artikkelin jälkeen haluan nähdä hänen töitään. Hän asuu ja työskentelee Hailuodossa, mutta teokset kulkevat ympäri maailmaa kuuluisissa ja maineikkaissa gallerioissa ja museoissa. Taidetta syntyy luonnon antimista, kasvien siemenistä, voikukista, merilevästä, havuneulasista, puolukanlehdistä, kävyistä. Lista on pitkä, että hengästyttää, jatkuu varmasti, onhan luonto ehtymätön. Järviruoko jäi pois, se näyttää olevan tärkeä materiaali, sen varret, kukinnot ja röyhyt.
Männynneulasista tehty pallo, kuva on Kodin Kuvalehdestä. Yksinkertaista ja kaunista. Ihmisellä on kosketuksen tarve, luonnon läheisyyden nälkä, kirjoittaa toimittaja Tea Karvinen. Se on aivan totta. Viime kesänä teoksia oli näytteillä New Yorkissa MoMan Suomen nykytaiteen näyttelyssä. Tammikuussa San Franciscossa, seuraavaksi Italiassa. Anni Rapinojasta kerrotaan Suomen Kuvanveistäjäliiton sivuilla.
Kuva Glorian Koti 2/2009
Kuva: Glorian Koti 2/2009
Hailuoto meren saarena itsessään on jo niin ispiroiva paikka, että siellä asuva taitelija varmaan alkaa ennen pitkää tuottaa jotakin ainutlaatuista.
VastaaPoistaVaikuttavan näköinen pallo.
Kivannäköinen havupallo, mitenkähän se pysyy kasassa?
VastaaPoistaVoi kun olisi noin näppärä käsistään... Mutta kun ei ole! Osaisikohan opetella olemaan?
VastaaPoistakatriina,
VastaaPoistaOnko Rapinojalla näyttely työhuoneessaan vaiko jossain Oulussa.
Oululaiset ssaavat vastata ja muut jos sattuvat tietämään. Kiitos jo etukäteen.
pioni,
Minäkin pohdin samaa ja tulin siihen tulokseen, että käyttäisin risupalloja, liimaa ja neulasia.
Minä myös pidin pallosta.
Muuten niistä järviruokon haituvista tulisi myös ihania kollaasitauluja tai oalloja.
lepis,
Kyllä on parasta opetella. Sen näkee sitten.
Muuten olen sitä mieltä, että luonnosta saa ihanaa materiaalia ja siitä onnistuu kokoamaan aina jotain kaunista.
Minusta nuo kävyt messinkilautasella ovat kauniit, vaikka itse sanonkin. Se on helppoa. Tosin olin ajatellu tehdä kävyistä jotain kollaasia, mutta tuohon ne jäivät.
Luonnosta saa todella vaikka mitä materiaalia jos vain on taito hyppysissä käyttää sitä hyväkseen.
VastaaPoistaTuosta alimmaisesta tuli mieleen se lasten reikäkantinen laatikko jonne tiputettiin erimuotoisa palasia (Jukka?), meilläkin on sellainen odottamassa korjausta..hyvä idea tuo kannin..
Alkoipa minuakin kyseinen taiteilija kiinnostaa ja oli pakko googlettaa lisätietoja. Ehkä tuo lehtikin on ostettava.
VastaaPoistaSirokko,
VastaaPoistaJukkalaatikko esiin paraatipaikalle, siellä se palauttaa mieleen ne ihanat lapsuusmuistot.
Bullukat,
Minä hurahdin luontoon taas niin kovasti, että yksi reissu on takanapäin ja saarnin käpyoksia maljakossa. Oli muuten myrskyn maahan pudottamia, ei tarvinnut puuhun kiivetä eikä olisi lupaakaan ollut.
Rapinojan työt ovat upeita. Mieleeni on erityisesti jäänyt pajunkissoista tehdyt pienet kengät, jotka olivat joskus esillä Oulun taidemuseossa.
VastaaPoistaLuonto on ikuisen kauneuden lähde.
VastaaPoistaOppisinpa luomaan havunneulaspallon.
Elina,
VastaaPoistaNiin asut lähellä Hailuotoa ja saat tilaisuuden käydä mahd taiteilijan työhuoneessa
Lastu,
Minä ajattelin myös samaa, kuinka saisi havuneulaspallon