GP J Bakerin mustapohjaisen Lumme-kankaan. Se sopi parhaiten taustaseinän tapettiin (Svensk Tenn).
Nojatuoli on tullut meille 1990-luvulla eli sain sen tyttäreltäni. Nykyinen verhoilu on kolmas. Ensimmäisen tein tuolin saatuani. Kun muutimme Turkuun verhoilutin siellä turkoosin verhoilun. Kissa rääpi verhoilun huonoon kuntoon. Kun muutimme tänne nykyiseen kotiimme, nojatuoli sai uuden verhoilun eli kolmannen. Tämä jäänee viimeiseksi, kun kissaakaan ei enää ole.
Ompas komea tuoli ja ihanaa kangasta! Hyvä valinta :)
VastaaPoistaOh, ihanaa eri aikakausien yhdistelyä. Upea.
VastaaPoistaOi mikä kaunotar, mitkä linjat ja kangas! U p e a!
VastaaPoistaIhana kangas. Olet sinä rohkea kankaanvalitsija, mutta rohkeus palkittiin, nojatuoli on upea.
VastaaPoistaOnpas erikoisen kaunis tuoli ja verhoilu siinä!
VastaaPoistaTykkään tosi paljon.
Kylläpäs tuli kaunis tuoli.
VastaaPoistaKaunis kangas ja sopii oikein hienosti tuolin muotoihin!
VastaaPoistaEnnen kuin luin kankaan nimen, siitä tuli mieleen sademetsän runsaus, rehevyys ja salaperäisyys. Näyttä kangas.
VastaaPoistaTosi hieno tuli :)
VastaaPoistaLinjakas tuoli ja kangas nappivalinta.
VastaaPoistaRohkea veto, mutta hyvältä näyttää. Ei varmaan ollut helppo tapettiin löytää sopivaa, muistan kyllä kun jossain vaiheessa tätä kangasta esittelit.
VastaaPoistaKlassiset linjat. Kodikas verhoilu. Tuoli kutsuu istumaan hyvän kirjan kanssa. On kuin astuisi (istuisi) luontoon.
VastaaPoistaIhana tuoli.
VastaaPoista