Kun kävin Ullavalla jokin aika sitten, ei ulkoisesti mikään ole muuttunut. Sama rauhallinen ja idyllinen maalaiselämä huokuu kaikkialla. Kesäretken pääkohde oli Taide Vionoja. Punainen Korpelan pohjalaistalo on siirretty tänne Perhosta. Tässä talossa on avoinna joka kesä Veikko Vionojan taiteen näyttely. Yläkerrassa on tänä kesänä graafikkotaiteilija Esa Riipan näyttely. Esa Riippa lukeutuu mielestäni tällä hetkellä graafikkojen parhaimmistoon.
Kurkistetaan vielä pihapiirin sisääntuloon. Luhtiaitan ja näyttelytalon välistä näkyy harmaa pohjalainen vilja-aitta. Kuljin ensin Taide Vionojan taloon ja myöhemmin oikealla olevaan näyttelytaloon.
Näkymä Veikko Vionojan näyttelyhuoneesta.
Esa Riipan näyttelytila on vinttihuoneessa.
Tämä punainen näyttelytalo on aivan samanlainen kuin Vionojan syntymäkoti. Sisustus on toteutettu täsmällisesti vanhaan pohjalaiseen tyyliin.
Tuvan takkanurkkaus.
Komea astiakaappi.
Pitkä ruokapöytä penkkeineen ja kaappikello ovat perinteistä pohjalaista.
Tässä peräkamarissa on sivustavedettävä sänky, piironki ja arkku.
Toinen, viereinen peräkamari, jossa tyypillinen kamarin pöytä. Puusohva ei yleensä kuulunut kamareihin, vaan oikea valinta olisi ollut myös sivusta- tai päästävedettävä sänky.
Tämä lautaskaappi oli sijoitettu eteiseen eli porstuaan.
Sijoituspaikka ei ole oikea, astiakaapin paikka on tuvassa.
Kaunis ulko-ovi johtaa kuistille.
Lehmät nauttivat Ullavanjärven rantaniityllä kesäpäivästä.
On ne niin komeita nuo pohjalaiset talot! Mielenkiintoinen paikka. Riippaan täytyykin tutustua. Kiitos vinkistä.
VastaaPoistaKomeita taloja tosiaan. Riippaan kannattaa tutustua, on taattua laatutaidetta, mukana aina elämänfilosofiaa.
PoistaSilmäni naulautuivat tuohon kaappikelloon, siinäpä oikea kello! Olis ihan tyhmää katsoa aikaa kännykästä jos olis tuo! Tosin reissunpäällä tietty pikkusen epäkäytännöllinen!
VastaaPoistaKaappikello raksuttaa kodikkaasti, mutta mukaan sitä on vaikea ottaa.
PoistaEnsi kerran nään maalattuna hirttä pirtissä.
VastaaPoistaHyvin tutunomaista on tuossa ruokapöytä kuvassa, samalla tavoin menee ovet kamariin ja köökkiin mummolani pirtistä.
Samanlaisesta hirrestä on rakennettu, mutta alkuperäisessä käsittelemättömässä asussaan.
Paljon paksummat kattohirret kulkee likempänä kattoa.
Kuvassa on pirtti notkahtanut kaarelle.
Kaunista kruusattua sisustusta on Vionojan sisustuksessa.
Ullava olen kuullut joskus, mutten koskaan käynyt.
Katsoin tuon notkolla olevan katon, en ole aivan varma onko syy kamerassani (Canon digi), ehkä se on hieman kaartuva.
PoistaMaalattu hirsi on minullekin pohjalaisena outo. Kotonani oli tapetit ja ootrattu puolipaneli tuvassa.
Kruusaus on aika pramea, tavallisesti se oli kuitenkin hieman vaatimattomampaa. Kannattaa ajella Ullavan kautta kesäaikana, jos täälläpäin liikkuu.
Kamari (viides kuva alhaalta) onkin kuin Vionojan maalauksesta!
VastaaPoistaVionoja käytti malleinaan aitoja pohjalaisia interiörejä.
PoistaKaunista katseltavaa, vaikka itsellä ei ole minkäänlaista perinnetuntumaa vastaaviin. Vanha pohjalainen sisustus- ja väritystyyli on kaunista.
VastaaPoistaJa nuo lehmät rannalla, niissä on sitä jotain :)
Minun oli kuvattava nuo lehmät, pidin näkymästä. Tosin valokuva ei ihan anna tarpeeksi hyvää vaikutelmaa.
PoistaPohjalaistalot ovat komeita, harmi, että niitä on hävinnyt luvattoman paljon maisemista.
Upeat talot, hienoja yksityiskohtia! Pidin erityisesti ovesta ja kuistin pylväistä!
VastaaPoistaKoska oma synnyinkotini on hajotettu jo aika päiviä sitten, sydämeni sykähtää aina, kun näen tai saan käydä näissä pohjalaistaloissa.
PoistaKauniita kuvia sinulla, raikkaat, voimakkaat värit! Mukavaa kesän jatkoa!
VastaaPoistaTuo punainen on aika voimakas, mutta kuuluu pohjalaistaloihin. Sisäväritys myös on jopa hieman räikeä, en ole aivan varma onlisiko se ihan tyypillistä pohjalaista.
PoistaTykkään tosi paljon Esan grafiikasta, en tiedä ehdinkö käydä nyt näyttelyssä, se kun on Ullavassa asti!
VastaaPoistaMeillä on useita Esan tauluja ja monia ollaan ostettu lahjaksi.
Niissä on aina jotain mielenkiintoista.
Vionojan museossakin olisi kivaa joskus käydä, tulee aina ajettua ohi kun sielläpäin liikutaan.
Esalla on tosiaan aina sanoma mukana tauluissaan. Pidän siitä hiljaisen tyynestä tunnelmasta.
PoistaMuistan ihastuneeni jo -70 luvulla Esa Riipan grafiikkaan, kun näin niitä silloisessa työssäni keskussairaalassa. Tuli tavaksi usein ihastella tauluja ja saada niistä mukavasti myönteistä latinkia itseensä. Kuitenkaan en ole saanut tähän asti hankituksi yhtäkään.
VastaaPoistaUllava on pieneksi paikaksi vireä, kiintoisa ja kaunis.
Vihinpuun ikkunassa on muutama aika kaunis Esa Riipan grafiikka.
PoistaMukavasti on väriäkin mukana.
On idyllinen ja leppoisan maalaistunnelman aistii.
Ihanan kodikasta tunnelmaa. Hienoja kuvia.
VastaaPoistaHei! Eksyin blogiisi kun etsin tietoja omasta piirongistani. Peräkammarissa (kuva 10.) näyttäisi äkkiseltään olevan juuri samanlainen! Satutko tietämään siitä mitään? Olisi mahtavaa kuulla. :)
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista