Vanhat talot ovat lumoavia ränsistyneenäkin. Pysähdyin sunnuntaina ajan kuluttaman talon vierelle.
Kävelin villiintyneelle pihamaalle, jossa heinä oli kasvanut jo polviin saakka.
Juhannusruusupensaat olivat levinneet hallitsemattomaksi tiheiköksi. Kukinta oli päättynyt jo viikkoja sitten, kiulukat olivat pulleita siemenistään.
Syreenipensaat kohosivat räystäisiin saakka. Talon takana viinimarjapensaikko oli viidakkoa.
Liikuin varoen että en tallaisi mitään tärkeää kasvia. Pelkäsin vähän heinikossa piilottelevia punkkeja.
Vaan ei niitä näkynyt, kun tarkastelin jalkojani.
Koristevadelmat lopettelivat kukintaansa, nekin olivat vallanneet runsaasti tilaa, talo vain pilkisti niiden takaa. Kimalaiset pörräsivät niiden kimpussa. Aurinko paistoi, tuoksui lapsuuden kesältä.
Unelmoin kesäkodista tuossa talossa. Pihalla levähdän syreenien varjossa. Kun talon takana on varjoisaa auringon kääntyessä metsän taakse, poimin marjat pensaista. Lataan mehumaijan tiristämään mehut ja kiehautan hillot puuhellalla.
Edessä olisi iso remontti, ainakin vuosi tai kaksi siinä menee. Aika ei odota, se kuluu nopeasti ja enää on jäljellä liian vähän. Piilotan haaveeni ja jatkan matkaa.
Koristevadelmat lopettelivat kukintaansa, nekin olivat vallanneet runsaasti tilaa, talo vain pilkisti niiden takaa. Kimalaiset pörräsivät niiden kimpussa. Aurinko paistoi, tuoksui lapsuuden kesältä.
Unelmoin kesäkodista tuossa talossa. Pihalla levähdän syreenien varjossa. Kun talon takana on varjoisaa auringon kääntyessä metsän taakse, poimin marjat pensaista. Lataan mehumaijan tiristämään mehut ja kiehautan hillot puuhellalla.
Edessä olisi iso remontti, ainakin vuosi tai kaksi siinä menee. Aika ei odota, se kuluu nopeasti ja enää on jäljellä liian vähän. Piilotan haaveeni ja jatkan matkaa.
Vanhat talot ja puutarhat on kyllä ihania. Harmi vaan, että usein niihin tarvitsee remonttia ja rahaa, varsinkin jos haluaa remontoidessa pitää vanhan tunnelman. Onneksi aina voi kuljeskella ja haaveilla :)
VastaaPoistaRemontti on aika raskas ja kuluttava. Ja kun laskee käännekohdan jälkeiset vuodet, niitä ei ole enää tarpeeksi voimanponnistuksiin.
PoistaKaunis paikka, aivan unelma kesäkodiksi. Tuosta saisi ison ja ihanan projektin itselleen moneksi moneksi vuodeksi:)
VastaaPoistaSe on todella unelma kakkos- tai kesäkodiksi. Mutta vuosia kuluisi jo liikaa remontissa.
PoistaPuutarhat rehevöityvät niin nopeasti, ruusut ja vadelmat valloittavat autiot pihat. Aika surullista..
VastaaPoistaSe on nopeaa, pensaat valloittavat tilaa nopeasti. Ensimmäiseksi tuonne olisi mentävä viikatteen kanssa.
PoistaVoi miten upea! Pinkki ja pitsiverhot! Tuolla viihtyisin :)
VastaaPoistaTuo olisi unelmien kesäpaikkani.
Poistasiellä kuitenkin joku asuu nytkin, ikkuna on raollaan. jos amaatimiehet palkkaisi, voisi remontti sujua yhdessä kesäsasä..se vain maksaa enemmän. riippuen siitä onko säilynyt perusrakenteet ehjinä ja ilman hometta, sen kunnostaminen maksaisi itsensä takaisin..ehkä..
VastaaPoistaAivan tyhjillään on, kiinteistövälittäjän kyltti pihassa. Kyllä tuossa haastetta on, jo koko katto on kunnostettava ensimmäisenä, räystäskourut ja syöksytorvet ovat ruostuneet puhki tai puuttuvat kokonaan. Ikkunapuitteet on käsiteltävä yksi kerrallaan. Perustukset tutkittava ja korjaustoimenpiteet suoritettava, mahdollinen lahoaines poistettava jne..
PoistaKyllä kunnostaminen kannattaisi, ihana kesäkoti tai koti siitä jollekin tulisi.
Harmittaa, kun kauniit, vanhat talot ränsistyvät pilalle. Toisaalta taas, jos katto on kunnossa, vanhat rakennukset kestävät yllättävän hyvin.
VastaaPoistaSama täällä, lasken aina lapsuusmaisemissa mielessäni niitä taloja, joita ei enää ole.
PoistaEnnen osattiin rakentaa hyvin, vaan nykyään ei enää osata korjata niitä.
Miten kaunis hetki villiintyneessä puutarhassa, vanhan talon muistoissa. Samoja ajatuksia nousee mieleeni löytäessäni unohdettuja ja kadotettuja maailmoja vanhojen ja tyhjilleen jätettyjen talojen puutarhoissa. Halu pelastaa talo on aina yhtä voimakas, mutta joudun aina unohtamaan ajatuksen ja kävelemään pois ajan unohtamasta talosta.
VastaaPoistaHieno teksti, pääsin samaan tunnelmaan kanssasi. Ja talo, se on lumoava...:)
Sama täällä, haaveilen aina mitä tekisin ja unelmoin valmiista.
PoistaKiitos sanoistasi.
Vanhojen, kauniiden talojen kunnostaminen on kulttuuriteko, josta on iloa paljon laajemmin kuin vain omalle perheelle. Nostan hattua jokaiselle, joka siihen ryhtyy ja vielä niin että korjaukset tehdään ammattitaidolla ja rakennusajan hengessä. Paljon on myös remontilla pilattuja, ns. uudenaikaistettuja taloja. Se on vaativa urakka.
VastaaPoistaSe on juuri niin, näitä tekoja soisi olevan enemmän. Maaseudulla on suruttomasti laitettu vanhoja komeita hirsitaloja matalaksi ja uutta, kevyttä tilalle. Maisematkin ovat muuttuneet samassa rytäkässä eikä aina parempaan suuntaan.
PoistaVähän kuin meillä portsassa
VastaaPoistaPortsassa on tosiaan kauniita taloja, hienoa, että kokonainen kaupunginosa on älytty säilyttää.
PoistaTuon voisin ottaa minäkin kesäkodikseni. Silmiähivelevän kaunis - ja mikä väri !!
VastaaPoistaKaunis talo, asuisin tuolla mielelläni, jos vaan joku muu siivoaisi :D
VastaaPoistaMulla on kivoja muistoja talosta, kävin taiteilijalla kylässä ja kahveilla isossa tuvassa. Surullista, kun talo on tyhjillään. Remonttia ja uusia asukkaita kaipaisi.
VastaaPoistaOlosuhteiden pakosta "taiteilija" joutui luopumaan talostaan ja sen ulkorakennuksista toistakymmentä vuotta sitten. Hän ei ole ainoa joka murheellisena seuraa pihapiirin rappioitumista. Kalliiksi tulee kunnostminen ja kalliiksi tulee tulevaisuudessa romahtaneittten rakennustenkin ja ympäristön tuhoamisen siivoamiset.
Poista