Haipakan hapakkaa

-  Kyllä täältä syötävää löytyy ja vaahdon kera, kaakattaa  isäsorsa.  Salaattia, ötökkää ja pudokkaita.
-  Katsotaan, voipa olla hyvätkin apajat kun saamme olla rauhassa kahdestaan, vaakkuu äitisorsa.

 -  Nappasen tuolta pajun rungon alta, siellä on jotain mehukasta, ota sinäkin. Onkohan liian hapakkaa ?
 -  Odotas, mitäs tuolla kelluu, joku on taas heittänyt eväät tuonne. Mitä lie pussissa.
 -  Hapakkaa siellä on, en kyllä sitä pengo. Tulisivat siivoamaan  ennenkuin kaikki happanee. 

 -  Odotas, maistan  vähän. Kyllä on hapakkaa. Ei tämä nyt maistu, isäsorsa puuskahtaa.
 -  Minähän sanoin, että happanee koko joki . Heitellään kaikki ylijäänyt vain jokeen ja roskataan.
 -  Tämä ei ole mitään taidetta, vaikka ollaan kulttuuripääkaupungissa.  
 -  Lähdetään, kuulostaa kuin tuolla puolen jokea olisi oikein pippalot menossa. Mennään sinne.

-  Täällähän on oikein siistiä. Ja mitä herkkuja, marjat ja luumut melkein putoavat suuhun.
-  Niinpä, kun ei sitä rantatietä ole veden rajassa eivät ihmiset pääse viskelemään jätöksiään veteen.
-  Milloinkahan ne oppii. Huomasitko sen lehtienlakaisijan rantatiellä ?
-  Huomasin, se oli niin suuri yllätys, että olin pulahtaa upoksiin sitä ihmettä katsoessani. Mistähän     kaupungille nyt on rahaa tullut rantatien hoitoon ? 
-  Talvella ne ei ainakaan lumitöitä tee. Ihmiset vain luistelevat ja kaatuilevat omalla vastuullaan.
-  Ja viskelevät meitä kivillä, kun hytisemme jäällä. Eikä roskia noukita, sinne ne vajoavat joen pohjaan, kun jäät sulavat.
-  Näitkö sen pullonkerääjän, kurkkaili pusikkoihin. Oli se saanut jo pussiinsa aikamoisen läjän.
-  Verotonta tienestiä, ainakin toistaiseksi. Eihän sitä tiedä milloin verotarkastaja kyykkii pusikoissa, laskee pulloja ja mätkäyttää joulukuussa lisäverot veronkorotuksineen kerääjille.
- On tämä meno aika haipakan hapakkaa.

***********

Pakinaperjantai 252. haaste = Hapakka