perjantai 9. syyskuuta 2011

Melkein monimiljonääri

Se alkoi kauan kauan sitten kirjeellä. Sain kirjeen ystävältä, joka oli saanut kirjeen ystävältään. Kirjeen lähettämistä oli jatkettava ehdottomasti tai pettää ystävänsä ja kaikki muut ketjussa mukana jo olevat Kyseessä oli maailmanlaajuinen ketju. Postilaitosten iloksi kirjeitä viuhahteli ehkä miljoonittain ympäri maailmaa.

En halunnut pettää ystävääni enkä niitä miljoonia muita. Kirjeesä oli säännöt ja pitkä nimiluettelo ketjussa mukana olevista. Minun tuli lähettää postikortti nimilistan ensimmäisenä olevalle ja samalla poistan kortinsaajan nimen listalta. Viimeiseksi listalle lisään oman nimeni. Tämän jälkeen kopion kirjeen ja se on postitettava viidelle ystävälle tai tuntemalleni henkilölle.

Toimin sääntöjen mukaan ja jäin odottamaan postikorttitulvaa. Tästä voisin aloittaa korttikeräilyn, ajattelin. Kuinka hienoa on saada kortteja Euroopan maista ja jopa Amerikoista saakka. Viikot kuluivat, kortteja ei kuulunut. En saanut kortin korttia. Kun en pettänyt muita, tulin itse petetyksi.

Jokunen vuosi korttiketjun jälkeen sain uuden ketjukirjeen. Nyt ei enää ollut kyse korteista vaan rahasta. Ajattelinko rikastuvani miljonääriksi ? En hetkeäkään, julmasti petin muut ja heitin kirjeen roskiin. Kukaan ei ole ilmoittautunut ketjukirjemiljonääriksi.

Tänä päivänä ketjukirjemäinen toiminta toteutuu netin sähköposteissa kiertokirjeinä. Minulla on blogimailmaan liittyvä hotmail-laatikko. Siihen tulvii sähköposteja, jotka hotmail kiitettävästi siirtää roskapostiin. Käyn ne sieltä poistamassa lähes päivittäin.

Kun naputtelen poista-nappia, katselen nimiä ja otsikoita. Britaniasta olen voittanut jo monta miljoonaa erilaisissa lotoissa. Rahat saan, kunhan vain lähetän henkilötietoni pankkiyhteyksineen. Onni on suosinut myös autojen kohdalla, mersuja ja muita arvokkaita autoja olen voittanut kymmenittäin. Saan ne kunhan vain ilmoitan yhteystietoni.
Afrikan maista tulee enimmäkseen selviä rahapyyntöjä. Lainaksi vain hetkeksi tilapäisen ahdingon ajaksi. Saisin todella muhkeat korvaukset ja korkotuotot, jos auttaisin hädässä olevaa.

Joskus klikatessani netissä pärähtävät tähdet vilkkumaan kilisten. Huikaisevan sähäkkä jopa kuusi nollaa sisältävä luku häikäisee silmiä. Onneksi olkoon olet voittanut.... 
Vapisevin käsin kiirehdin sivulta pois. Kauhulla ajattelen hetkeä jolloin lukittuisin juuttuen sivulle ja joku tuntematon voisi lukea hakkeroinnillaan tietojani. Eihän niin voi käydä ? En halua nettimiljonääriksi.
********

14 kommenttia:

  1. Hieno pakina. Minäkin osallistuin lapsena postikorttikiertokirjeeseen. Yhtään korttia en saanut.

    VastaaPoista
  2. Netissä alvariinsa vilisevät miljoonavoitot jättävät kylmäksi. Sensijaan tunnen huonoa omaatuntoa joka kerta kun katkaisen kirjeketjun.

    VastaaPoista
  3. Hienosti kirjoitettu! Minullekin tulee tuollaista postia mutta onneksi yleensä siirtyvät suoraan "Spam"-kansioon:) Ja ketjukirjeita,sähköpostin kautta olen usein katkaissut,ja sitten vähän potenut huonoa omaatuntoa.

    VastaaPoista
  4. Tuohon korttihuijaukseen minäkin joskus kouluvuosina sorruin. En saanut itse yhden yhtäkään korttia. Nykyisin ilmoitan ystäville, etten jatka, vento vieraille en mitään.

    VastaaPoista
  5. Viisaasti valittu vaihtoehto jättää tuollaiset ketjukirje leikit väliin. Ei siinä tosikkomaisuudesta ole kysymys. Minulle tulee hieman surullinen olo kun joku ystäväkseni tuntunut lähettää vain kiertokirje sähköpostia tai tekstiviestiä eikä koskaan oikeaa asiaa.

    En minä tuollaisten houkutuskirjeiden, loton tai arpojen varaan rikastumista perusta. Josko nyt rikastumaan ylipäätään on pyrkyäkään. ;)
    Elämä jo itsessään tuntuu rikkaalta ja antoisalta. Tyytyväinen on kun rahat riittävät ja kokee yleelisyyttä voidessaan vaikka poiketa silloin tällöin kahvilassa tai hemmotella itseään jollian hoidolla/mieleisellä hankinnalla.

    VastaaPoista
  6. Muistelen myös kouluaikana saaneeni moisia kiertokirjeitä tai kortteja. Jos vastasin (en ole varma), ei mitään korttisumaa tullut. Saati sitten miljoonia...

    VastaaPoista
  7. Unelma,
    Se postikorttiketju oli aika yleinen. Kukaan ei muistaakseni kortteja kuitenkaan saanut.

    Pirkko,
    Ihmettelen kovasti noita miljoonavoittomainoksia. Toivottavasti kukaan ei lankea niihin.
    Nyt muistin sähköpostiini tulleen muutaman kirjeketjun, olen ne ohittanut enkä eteenpäin jaellut.

    Marleena,
    Aikamoista hullutusta ne kaikki ovat. Sinisilmäisenä nuorena sitä hetken jopa uskoi niihin.

    Rita,
    Uhkarohkeaa olisikin lähetellä henk koht tietoja maailmalle. Ketjuihin en vastaa.

    Kyllä ne rikkaudet tulevat aivan muualta kuin nettimiljoonapeleistä. Rahakaan ei onnea korvaa. Pienet mukavat hetket muistaa kauan ja ovat niitä onnensirusia.

    Sirkka,
    Kaikilla taitaa olla niiden suhteen samat muistot. Sinänsä silloin se oli aika jännääkin.

    VastaaPoista
  8. Aina kun joku köyhtyy ketjukirjeellä niin vastaavasti joku rikastuukin. Ehkä on parasta kun ei olpyri olemaan kumpikaan.

    VastaaPoista
  9. Kiva kirjoitus! Jotenkin ne vanhanajan postikorttijutut olivat niin viattomia verrattuna nykypäivän huijausyrityksiin. Mutta ainakin yksi silloin sai postikortin jonka lähetin, itse en saanut yhtään :)

    VastaaPoista
  10. Todellakin! Kiitos automaattisen SPAM ohjelman en saa mitään roskapostia! Mutta töissä tulee paljon juuri Afrikasta: "Olen valtion ministeri, mutta en halua julkisuteen...." etc etc. Huonoa omaatuntoa ei tarvitse potea, jos et ole itse mitään pyytänyt, heitä roskiin. Hyväntekeväisyyttä voi hoitaa omin neuvoin oikeisiin kohteisiin! Laita osoite, lähetän kortin :)

    VastaaPoista
  11. Tosi hieno pakina.
    Ja niin totta joka sana, luvataan vaikka kuu ja tähdet taivaalta, kun vaan antaa yhteystietonsa!
    Mutta en ole uskaltanut antaa, roskiin menee mullakin kaikki tollaset jutut.

    VastaaPoista
  12. Saman kohtalon olen kokenut postikorttiketjun jatkamisen kanssa. Kuka kumma niitä kortteja sai?
    Enpä oli näitäkään juttuja muistanut, ellet olisi pakissut.

    VastaaPoista
  13. Deme,
    Niin se taitaa mennä.

    Sirokko,
    Netti on saanut aikaiseksi ympäri maailmaa leviävät versiot ja raha on tullut mukaan.

    kaari3,
    Minun ns varsinaiseen sähköpostiin ei tule roskia, johtuneeko harvinaisesta laatikkonimestä.

    Luotettavien järjestöjen kautta voi tosiaan turvallisesti hoitaa apua tarvitseville.

    isopeikko,
    Niin ajattelen myös.

    Harakka,
    Ihmetteln miten ne jaksavat ja saavatkohan koskaan mitään.

    aimarii,
    Siihen aikaan se oli varmaan jokaisella kulkeva kiertokirje, viaton tähän päivään verrattuna.

    VastaaPoista