keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Lakko, liukastuminen, lumi

Kuva: Rettigin palatsi, katso lisätietoa linkin takaa


Ahtaajien lakko pysäyttelee tehtaita, sulkee työpaikkoja, estää vientiä ja tuontia. Neuvottelut jatkuvat.
AKT ei oikeastaan vaadi mitään, vaan Rädyn mukaan haluaa sen mikä on jo edellisellä neuvottelukierroksella sovittu. SATAMAOPERAATTORIT eivät voi antaa, vaatimus on kohtuuton eikä siitä olekkaan sovittu aikaisemmin. Vaatimus olisi ennakkotapauksena jopa kohtalokas kilpailukyvyn kannalta. EK ei saa ottaa kantaa eikä sotkeutua neuvotteluihin, se ei ole osapuoli. Jarruttaa sopimista.
Valtakunnansovittelija voisi kertoa sen verran, onko edellisessä sopimuskierroksessa sovittu se mitä nyt vaaditaan ja on lakon aiheena. Sopimuksesta pitäisi olla mustaa valkoisella ja se on julkistettavaa tietoa.

Liukastuminen on ajankohtaista. Varokaa petollista jäätä liikkuessanne. Olen liukastunut tänä talvena kaksi kertaa. Pahin tapahtui Eerikinkadulla keskustassa. Astuin  kuperan jääharjanteen reunalle jalkakäytävällä ja lensin eteenpäin melkein maassa pyörien pari metriä. Ensin katsoin näkikö kukaan. Tietysti näki. Sitten tarkistin, että voin kävellä taas eteenpäin.  Toinen liukastuminen oli helpompi. Se sattui portailla, joiden yläpäässä on kyltti - ei talvikunnossapitoa. Turkulaiset portaat ovat vaarallisia, varokaa niitä.
Nyt täällä on vaarallinen siltakin, mutta ei siitä sen enempää. En kulje siltaa pitkin, joten romahdusvaaraa en voi aiheuttaa tai joutua sen kohteeksi.

Lumi on yllättänyt suomalaiset täysin. Se putoaa katoilta ja sitä sataa liikaa taivaalta. Se estää kulkua ja näkyvyyttä. Se aiheuttaa katoille pakkautuessaan kattovuotoja ja alas pudotessaan hengenvaaraa. Meidän tulisi ymmärtää, että paksun lumen alle muodostuvat jääkentät aiheuttavat kovan paineen vedelle. Jota taas syntyy, kun aurinko lämmittää ja sulattaa lunta ja jäätä. Vesi etsii jään alla ulospääsyn kovalla paineella. Jopa millien raoista se purkautuu voimalla rakenteisiin. Katot eivät ole niin tiiviitä etteikö sieltä rakonen löytyisi.
Varokaa katolta putoavaa lunta ja jäätä, kannattaa katsoa ylöspäin ennenkuin jatkaa matkaa.
Kuolemantapauksiltakaan ei ole vältytty.  Lumenpudottajia on pudonnut katoilta kohtalokkain seurauksin.

Tässä tämä kolmen ällän todistus tällä kertaa. Näitä älliä lienee liikaa, mutta päässä älliä saa olla tarpeeksi.

12 kommenttia:

  1. Hieno on tuo palatsi. Aikaisemmin tuota joen puoleista rakennuksen osaa ei pystynyt ihailemaan katutasosta, kun korkea muuri oli edessä. Nyt sitä muuria on näköjään purettu.

    Onneksi et katkaissut luitasi kaatumisessa. Piikit kantapäiden alle on jo täälläkin kaivettu esiin.

    VastaaPoista
  2. Jos liukastuu, on hyvä että joku näkee ja voi tarvittaessa todistaa sen tapahtuneeksi. Muutoin vakuutusyhtiöt sanovat vaan että ei se mikään vahinko ollut ja pitävät rahansa.

    VastaaPoista
  3. Unelma,
    Rettigin palatsissa on ansiokas taidemuseo. Kannattaa käydä katsomassa ja tietysti myös se keskiaikainen Turku, joka on raunoista kaivettu esiin palatsiin.

    Onneksi, minulla on kerran käynyt niin, että toisen jalan sääriluut murtuivat. Enkä halua enää toistoa.

    isopeikko,
    Vakuutusyhtiöt ovat tosiaan tarkkoja kaatumisvahinkoselostuksessa. pitää tikkutarkasti kertoa mitä, missä, milloin ja kaikki mahdolliset sivuseikatkin.

    VastaaPoista
  4. Kyl se on niin hassua, kun liukastuu tai kaatuu, ensin on huolissaan, et näkiks kukaan...
    Mua nauratti tuo sun reaktiosi, samoin minäkin aina...
    sit putsaan vimmatusti lumia pois, vaiks kuin sattuis ..=)

    VastaaPoista
  5. Vaarat uhkaavat joka puolella, jalan alla ja pään yllä, kumpaan suuntaan katselisi..
    Minä olen kerran tehnyt täällä mahalaskun keskelle bulevardia, rahapussi lensi kaaressa kädestä, siinä rähmälläni ensi töikseni kiemurtelin sitä kohti ja näytin taatusti kuivalla maalla uivalta valaalta, ihme ettei autot ajaneet yli. Vasta kun sain rahapussin käteeni nousin ja rupesin laskemaan luitani. Vastapäätä oli täpötäysi kahvila, mistä ukot uteliaina tiirailivat toimiani..ja ohikulkiessani kysyivät sattuiko pahasti. Ihmisen reaktiot on yllättävissä tilanteissa todella omituisia.

    VastaaPoista
  6. Kolme aika kovaa ällää vaikka kirjaimena onkin pehmo, tuo ällä.
    Kauniita lumikuvia taas, näillä voi vielä hekumoida (hmm? lumella hekumoida..) ennen helteitä :)

    VastaaPoista
  7. Oi.. Toivottavasti et pahasti satuttanut itseäsi liukastumisissa?

    VastaaPoista
  8. Sirokko,
    Varuillaan saa todentotta olla, kun jäisillä keleillä liikkuu ja lumisilla. Onhan näköjään lumessakin oma vaaransa.

    Kutuharju,
    Ällät tuntuvat aika kohtalokkailta näissä raameissa.

    Maisemassa lumi on tosiaan kaunista.

    Una,
    En satuttanut, tosin nolostuminenkin sattuu.

    VastaaPoista
  9. On tosiaan hullu reaktio tuo, kun kaatuu, niin ensimmäinen ajatus on että näkikö kukaan:-). Niinkuin se olisi pahinta, mitä voi tapahtua, vaikka olsi kuinka kipeää käynyt. Onneksi et lokannut itseäsi pahemmin kuitenkaan!

    Lumi tänä vuonna tosiaan on aihettanut paljon taloudellista vaurioita ja kuoleman tapauksiakin. Jopa täällä pohjosessa, missä pitäisi olla totuttu paljoon lumeen on suuresta lumimäärästä ollut paljon haittaa.

    VastaaPoista
  10. Kiiruhda hitaasti on tämän talven pätevä käyntikortti. Aina sekään ei auta. Vaikka kuinka varoisi, saattaa lentää mutta ei linnun lailla liidellä vaan mukkelis makkelis kumolleen. Onneksi et satuttanut pahasti. Nolostuminen on tuttu tunne myös minulle. Ihminen on kai laumaeläin, tahtoo sopeutua joukkoon eikä herättää ainakaan nurinmenoillaan kenenkään huomiota.

    Lakko. Liukastuminen. Lumi. Kolmesta ällästä poikineet ajatuksesi pistävät miettimään. Hyvä.

    VastaaPoista