perjantai 19. maaliskuuta 2010

Ääniä kotona

Yön jälkeen  ensimmäisiä ääniä on kahvinkeittimen pulputus ja korina. Se ääni kutsuu heräämään ja tuoksu vahvistaa kutsun. On aika nousta, jo vuosia on tätä kutsua toteltu.  Tästä starttausäänestä päivä alkaa.

Päivän jälkeen kuulostaa ihanalta astua hiljaiseen kotiin. Vai onko täällä hiljaista. Oikeastaan päivän äänet ovat takana ja edessä ovat kodin äänet.
Napsautan television päälle ikäänkuin taustaääneksi.  Nostan kattilan liedelle. Painallus, induktioliesi piippaa kimeästi..  Kiitos, että pääsin töihin, se piippaa. Vaimea sirinä surisee lieden pinnasta. Hetkinen. Sirinän ei pitänyt kuulua asiaan. Induktioliesi on toistamieltä. Se sirisee, kattilasi eivät ole tarpeeksi hyvää terästä minun pinnalleni. Olisit ostanut kunnon terästä, niin tätä sirinää ei tarvitsisi kuunnella. Hymähdän, jaksat aina vain muistuttaa.  Käännän tehoa pienemmälle ja taas piippaa.

Tänään on vaihdettu mikroaaltouuni. Siitä paloi lamppu. Mikroon ei vaihdeta lamppua, vaihdetaan koko uuni uuteen. Onneksi meni takuuseen. Ihailen uutuuden kiiltävää mikroani. Avaan luukun, se kolahtaa kovaäänisesti ja yhtä kovaäänisesti, kun suljen sen. Ohjelmoin aikaa ja tehoa. Taas piippaa. Keittiössä piippaa, surisee, kolahtelee ja hurisee.  Kuin pienessä tehtaassa. Nyt surisee mikro vielä muutaman minuutin  ja taas kolahtaa.

Perunalaatikko on menossa uuniin. Kierrän kiertoilman päälle. Johan humisee, kun ilma pyörii. Ilman keskustelua ei uunikaan ruokaa kypsennä.  Tämä uuni muuttaa meiltä maanantaina tai se korjataan. Ei kestänyt tämäkään laite takuuajan  loppuun. Paistaminen onnistui vain kiertoilmalla. ja silti se paistoi toispuoleisesti. Ilman kiertoilmaa lämpöä ei syntynyt haluttua määrää.  Toivon, että saan kokonaan uuden uunin.  Humina tosin jatkuu uudessakin. Mukavahan uunin kanssa on tuhista.

Keittiöaskareet päättää astioidenpesu. Koneentäyttö, pesuaineen annostelu, ohjelmavalinta ja napsautus. Alkaa koneen unettava surina ja vatkaava veden pyöritys. Se jopa unettaa, torkahdan, kunnes herään kimeään piippaukseen. Asianpesukone se siellä  huutaa. Pesty on, tule vapauttamaan minut näistä astioista.  Eikä se usko, ellen tee sitä. Piippaisi muuten vähän väliä.

Keskityn televisioon. Se häivyttää hienolla tavalla muut häiritsevät äänet. Kun illan päätteeksi vetäydyn untuvapeiton alle odottamaan unta, alkavat yön äänet. Seinän takaa kuuluu tasainen pakastimen ja jääkaapin unettava jumputus ja hurina.  Hörähtelyksi sitä kai voi sanoa. Mitäs nauramista niillä on. Ehkä ne ovat iloisia sisällöstään.  Jotenkin menen surinaan mukaan. Kuuntelen sen  eri vivahteita enkä saa unen päästä kiinni.
Nyt puhaltaa jo ilmanvaihtokin äänekkäästi. Mikä sitä vaivaa, ovatko keuhkot täynnä pölyä. Pitäisikö suodattimet putsata. Vaativaista tämä kodintekniikka, jatkuvaa piippausta, tee sitä, tee tätä. Huomenna surautan imurin käyntiin ja vedän pölyt pussiin koko huushollista.  Vispaan kermavaahtoa kiisseliin ja napsautan  tehosekoittajalla pehmeän keiton sileäksi.  Surinaa on taas tiedossa.

Hiljaisinä yön tunteina kolahtaa ja rapsahtaa. Terästän kuuloani, mistä ne äänet tulevat.  Kuuluuko sipsuttavia tai laahustavia ääniä.  En saa selvää, enkä jaksa nousta katsomaan. Taas kopsahdus. Se tulee ulkoa, kopauttiko joku ikkunaan.  Kolutkaa vaan, täällä valvotaan.  Uskon jo, kummituksia on olemassa. Ne liikkuvat öisin, eivätkä jätä jälkeäkään. Kohta nousen katsomaan, ajattelen, ennenkuin nukahdan unen ihanaan hiljaisuuteen.

********** 
Pakinaperjantai 173. haaste - Maalarimestari ja mielikuvittaja

19 kommenttia:

  1. Hauskasti rakennettu kertomus äänien avulla. Hyvä joskus keskittyä muuhunkin kuin näkemiseen. Harmi vain, että nykyaikaiset koneet kestävät niin huonosti. Hauskasti ne sinulle puhelivat, näkyvät ja näkymättömät :-)

    Me ostimme itsesulattavan pakastekaapin, siis sellaisen missä on jääkaappi yllä ja pakastin alla. Molempien piti olla itsensä hoitavia, mutta pakastinpuoli meni koko ajan rikki, huusi punaisena ja piipitti takuuaikana. Kaksi kertaa se vaihdettiin, sitten halusimme toisen mallin. Nyt tämä ns vanhanaikainen on kestänyt hyvin.

    VastaaPoista
  2. Koneet ovat kovia komentelemaan. Ja ihmiset ovat vähän hassuja kun tottelevat. Eikös niiden koneiden pitänyt olla palvelijoita?

    VastaaPoista
  3. Ihan voin kuulla nuo äänet tekstiäsi lukiessa.Hienosti kirjoitettu!

    VastaaPoista
  4. Hauska kertomus päivästä elämästä. Oikeastaan aika harvoin tulee kuunneltua ääni, mutta äänetön kahvinkeitin olisi hirvitys.
    Tutulla ja turvallisella ropinalla on mukavaa aloittaa päivä.

    VastaaPoista
  5. Mielikuvitusta kutkuttavan äänimaailman olit luonut. Joskus on hyvä sulkea silmät, keskittyä kuuntelemaan.

    VastaaPoista
  6. Hyvin kirjoitettu!
    Meilla meni vahan aikaa sitten sahkot poikki, oli ihan oudon hiljaista! ;)

    VastaaPoista
  7. Mielettömän hyvin olet kaikki äänet tähän kerännyt, nautittavaa luettavaa, niin hyvin kuvattu että melkein alkoivat kummitella täälläkin. Meillä on niin paljon taustamelua ettei noita päiväsaikaan huomaakaan. Mutta auta armias jos ei uni ota tullakseen..
    Ihan alkoi hirvittää jo etukäteen uudet keittiökoneeni..ei paranekaan heittää vanhoja kovin kauas.

    VastaaPoista
  8. Mukava kertomus, ajattelin samalla omia keittiövermeitäni. Meillä on ilmeisesti niin antiikkinen pesukone, että se ei huuda tyhjennystä ;) Hyvä niin! Saa äiti hoitaa vielä sen tehtävän..

    VastaaPoista
  9. Pidän tästä!
    Luulisi että nykytekniikalla saataisiin aikaan hiljaisempia koneita.
    Kirjoitukseesi oli helppo eläytyä sillä kuuntelen ääniä, mutta huonounisena etenkin öisin.

    VastaaPoista
  10. uuna,
    Äänet ovat tulleet jäädäkseen. Päivittäistä piippausta ja sirinää.

    Minustakin tuntuu, että mitä pitemälle on kehitetty kodintekniikkaa, se on tapahtunut kestävyyden kustannuksella.

    isopeikko,
    Tosiaan tuntuu siltä, että palvelijasta onkin tullut isäntä.

    Yaelian,
    Kyllä se on mahdollista, kirjoittelin juuri tuon hurinan keskellä.

    Ari,
    Minustakin on mukava, että kahvinkeitin korisee heti aamusta. Ilman sitä korinaa voisi nukahtaa uudelleen.

    SusuPetal,
    Ainakin tuntuu et ole yksin, kun kuuntelee näitä äänten sorinoita ja jopa ottaa osaa keskusteluun.

    jl,
    Kiitos.

    Unelma,
    Kiitos.

    Susa,
    Ja se syy onkin johdoissa ja siellä kulkevassa sähkössä. Se ne äänet virittää.

    Sirokko,
    Mielikuvitus voi lentää sinne saakkaa kopsahtelemaan.
    Toivon, että jos uusiin piipittäviin koneisiisi tulee vikaa, ne tulisivat takuuaikana.
    Vanhat jemmassa ei ole hullumpi ajatus.

    Elisa,
    Pyykinpesukoneesta en kuule enää paljon ääniä, se kun on niin vanha ja tavoille tottunut. On jo perheenjäsen. Mutta uusiin en ole vielä tottunut.

    Kaanon,
    Tiesitkö, että yöllä ne puhuvat paljon kovempaa. Pakastin ja jääkaappi suorastaan joskus huutavat.

    VastaaPoista
  11. Se on totta, että nykyajan vempaimet eivät kestä kaikki edes takuuaikaa loppuun, mutta silloin onkin hyvä, että tekee loparit ennenkuin takuu menee umpeen.
    Mutta kyllä sekin harmittaa, että aina saa olla vaihtamassa niitä.
    Mutta tykkäsin pakinastasi, oikein kuulin kaikki piipitykset.
    Meilläkin tiskikone tuppaa piippaan montakin kertaa, enennkuin on tyhjennetty.

    VastaaPoista
  12. Harakka,
    Saa nähdä kauanko taas nämä vaihdetut kestää.

    Astianpesukone piippaa niinkauan kunnes se on tyhjennetty, tarkasti vahtii näköjään.

    VastaaPoista
  13. Ihanasti kerrottua, tykkäsin! Kyllä meillä naisilla on vain tarkka kuulo äänten eri vivahteille. Osataan oman auton moottoriakin tulkita.

    Kaikilla ei välttämättä ole... Aikoinaan ja toistuvasti sain huomautella eräälle siivoojatädille hänen pölynimurinsa pölypussin täyttymisestä. Ei millään kuullut imurin äänestä, että pölypussi oli tukahduttavan täys.

    VastaaPoista
  14. Kotitontut ja muut haltiat tekivät kodin askereet öisin paljon äänettömämmin kuin nämä digitaaliajan seuraajansa.

    VastaaPoista
  15. Rita,
    Sitä varmaan herkistyy äänille vähitellen.
    On ainakin hyvä puoli ettei tarvitse asua hiirenhiljaisessa talossa.

    Demetrius,
    Se on totto, pitävät yöllä kovaa meteliä, kun saavat yksin rellestää.

    VastaaPoista
  16. Rita,
    Sitä varmaan herkistyy äänille vähitellen.
    On ainakin hyvä puoli ettei tarvitse asua hiirenhiljaisessa talossa.

    Demetrius,
    Se on totto, pitävät yöllä kovaa meteliä, kun saavat yksin rellestää.

    VastaaPoista