perjantai 10. elokuuta 2012

Iltapolun varrelta

Pihlajanmarjat punertavat jo. Ilmassa on syksyn tuntua. Kesä meni taas nopeasti. Jos kahva löytyisi, hidastaisin ajan kulkua.  Taakse katsottuna kesät olivat aina pitkiä, lämpimiä ja vettä satoi vain öisin.
Osaavatkohan tämän ajan nuoret nauttia kesästä ? Muistan nuoruuteni tuoksuvia ja valoisia kesäiltoja ja -öitä.
 Olen ihaillut tätä kiveä sitä ohittaessani. Nyt pysähdyin kuvaamaan sitä.   Hieno ja veistoksellinen. Hyvä oivallus nostaa kivi puistoon ihailtavaksi. Kauneus syntyy usein yksinkertaisista elementeistä. Enemmän vain tällaista innovatiivisuutta.


















Vanhankaupungin  ilta on täynnä auringonvaloa, tuoksuja ja tyyneyttä. Nautin tästä tunnelmasta, se on hyvin kotoista. Tunnen olevani  kotona.

20 kommenttia:

  1. Pihlajan punaiset marjat, syksyä se merkkaa!

    VastaaPoista
  2. Kauniita kävelyreittejä sinulla, löydät aina uutta kuvattavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin paljon, jota on mukava kuvata. Vuodenaikojen mukaan on mukava edetä

      Poista
  3. Täällä pihlajanmarjat ovat hiukan punaisempia, syksyn tuloa ei voi näköjään estää :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä täällä ollaan edellä etelää, nyt pihlajat näyttäisivät tulevan jäljessä.

      Poista
  4. Ihanan rauhalliselta näyttää sinun iltapolkusi.
    Täälläkin pihlajanmarjat ovat huomattavasti punaisempia ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan se niin, että meidän kesä onkin pitempi.

      Poista
  5. Kauniita kuvia! Pihlaja on kaikkina vuodenaikoina kuvauksellinen, mutta nyt alkaa olla kohta parhaimmillaan. Hienosti tuossa valkoista koivua vasten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihlajasta minäkin tykkään. Talveksi se jättää marjansa linnuille. Joten talvellakin on kaunis. Huomasin myös, että oksat näyttivät koivun kainalossa sieviltä.

      Poista
  6. Tähänkö, syksyynkö jo ollaan tultu? Neristan on ihanan tunelmainen!

    VastaaPoista
  7. Kiva tunnelma ja tykkään näistä kivistä myös pihamaalla, mutta ei puhuttaisi vielä syksystä, vaikka kesä onkin nyt erilainen kuin keväällä, jolloin on niin kirkasta ja vaaleaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppukesäähän tämä vasta on, yöt ovat jo aika viileitä

      Poista
  8. Tykkään myös pihlajanmarjoista!
    Nyt onneksi jätetään näitä kiviä esille, sen huomaa jopa uusien kerrostaloalueitten ympäristöstä, paljon kauniimpi yksityiskohta kuin vaikkapa jokin pensas jota ei sitten hoideta.
    Tuossa alimassa kuvassa näyttää siltä että joku on hetkeksi löytänyt sen kahvan ja pysäyttänyt ajankulun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivet ovat myös pihamailla kauniita, niitä arvostetaan taas.
      Juuri siltä tunsin, kun palasin kotiin Neristanin pitkää ja ilta-auringoin kultaamaa katua pitkin.

      Poista
  9. Arleena, tämän ajan nuoret matkustavat ulkomaille kesäisin. Minä muistan pitkät päivät täynnä aurinkoa, ratsastusvaellukset ja sitten hevosen kanssa mereen...Kesä oli silloin pitkä. Nyt se on kuin pääskysen ohikiito.

    Huomasin punertavat pihlajanmarjat jo ainakin viikko sitten. Se tuntui nopealta.

    Lenkkipolkuni varrella on tosi valtava kivi. Tämä saari on osin vuoria, luolastoja ja jättimäisiä kiviä.

    Kivi on upea tausta vaikka mille ja etenkin kukille puutarhassa. Kivi myös symboloi pysyvyyttä ja vakautta alati nopeammaksi käyvässä maailmassamme.

    Käyppä joskus Wanhassa Raumassa! Se on elämys. Marimekon liikkeessäkin on kunnon lautalattiat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä taitaa olla ainakin joidenkin kohdalla, jotkut puurtavat kesätöissä ja osa ei paljon kiinnitä huomiotaan kesään.

      Saaresi kuulostaa kauniilta ja vuorien takia ei kovin tyypilliseltä lakauksilla asuvan korvissa.
      Kivi on vakaa ja varma, pysyvä, peruskalliotamme.

      Kun asuimme Turussa ajoimme usein Raumalle ja Rauman ohi. Kaunis vanha kaupunginosa sielläkin on. Ehkä tunnelma on hieman erilainen kuin täällä. Vai tuntuuko tämä kaupunki vain kotoisalta.

      Poista
  10. Hieno ja rauhallinen on sinunkin iltalenkkisi. Kun katselee katu- tai luontopolkukuvia, niin aina ihmettelen, että missä kaikki ihmiset on. Pätee myös omiin kuviini. Mutta jotenkin sitä nappaa kuvia herkemmin kun ketään ei näy.

    Noi isot kivet on hyviä "taidekohteita", ja oivallinen idea rakennuttajalta. Usein ne ovat niitä lohkareita, jotka tulee esiin maanraivauksien yhteydessä ja on edullisempaa jättää ne sitten pinnalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä saan liikkua yksinään, joku pyöräilijä suhahtaa ohi ja pallokentällä on pelaajia. Pyrin ottamaan kuvia, joihin en ihmisiä halua.
      Kivien kohdalla samaa mieltä, ja mitäpä niitä pois kuljettamaan, kun ovat kauniita.

      Poista