Lenkillä

Merimiehet eivät aikoinaan tarvinneet asuttavakseen isoa mökkiä. Suurin osa ajasta kului laivoilla seilatessa, kotimaisemissa vain piipahdettiin pikaisesti. Vanhassa kaupungissa on säilynyt muutama merimiestalo. Nämä kaksi nököttävät vierekkäin. Mökissä lienee tupa ja keittiö. Neristanissa on kesäisin ulkoilmatapahtumia, joissa voi kierrellä talojen pihoilla. Pitää muistaa seuraavalla kerralla piipahtaa niissä.
Oli tyyni ilta, grillaustuoksut kiirivät kaduille. Jossain oli lämpiämässä sauna. Tunsin puukiukaan pehmeän saunasavun tuoksun. Talojen takaa kantautui moottorisahan pärinä. Siellä katkottiin saunapuita, niin ainakin kuvittelin. Ei kuulunut kasvavan puun kaatokahahdusta.

Kuljin jo ohi, kun aistin vienon ruusun tuoksun. Käännyin takaisin ja siinä ne olivat juhannusruusut kukkivina.

Tästä alkaa uusi osio. Modernit pylväshaavat reunustavat ryhdikkäästi  leveää katua. Oikaisen puistoon.

Kaksi varista kuherteli puistossa. Vilkaisivat minua sivusilmällä. Toinen livahti jonnekin, mutta rohkeampi pyrähti kivelle. Sieltä näkee paremmin. 

Lokit ihailivat suihkulähdettä. Ne olivat porukalla tulleet viettämään iltaa veden äärelle, kuten ohittamani nuorisojoukko. Nuoret olivat kosteiden eväiden kanssa majoittuneet patsaalle. Tuskin olivat ihailemassa patsaita ja suihkulähteitä. 

Rantakatua kohti keskustaa. Pilviä nousee taivaalle. Kohta taas sataa..