perjantai 18. toukokuuta 2012

Puistossa

Kevät on jo vihreää Keskuspuistossa.
Valkoinen silta ylittää Suntin  Pakkahuoneenkadun loppuessa.
Puistoa halkoo hiekkapolku, jota reunustavat isot vanhat koivut.
Edessä on Antti Chydeniuksenkadun silta. Puisto jatkuu sillasta eteenpäin Englanninpuistona.
Suntin Majakkasaaressa kukkivat nyt narsissit.

 Kaunis 1940-50-luvun omakotitalo on rakennettu aivan puiston reunaan.
Kuvasin talon kauniisti villiintynyttä puutarhaa.
Siellä kukkivat sinililjat, valkoiset narsissit ja mustat tulppaanit vapaasti levinneinä.

18 kommenttia:

  1. Tuollainen vanha puisto on varsinainen aarre, vielä joen varrella:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tosiaan ihana puisto ja se jatkuu hyvin pitkälle muuttaen vain nimeään ja ulkonäköään.

      Poista
  2. Kyllä tuolla onkin kiva kulkea ja nauttia luonosta ja sen kauneudesta!

    VastaaPoista
  3. Täälläkin jo vihertää vaikka sataa, sataa ja sataa koko ajan. Kaikki kukkani ovat kuin pieksettyjä ne ihanat tatsiat ja narsissit jotka viimeinkin uskalsivat avautua kylmästä.. Hienoja koivuja ja joki..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sade tekee tietysti hyvää, aurinko nostaa taas kaikki kukat ylöspäin sitten kun se ilmestyy. Ja ilmestyyhän se.

      Poista
  4. Miten valtavan kauniit koivikot,on ne vaan niin herkkiä puita. Ja aivan ihanat puistotiet kävellä, ei ole kovin erilaista niihin Aurajoen maisemiisi verrattuina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan yhtä kaunista täällä on kuin Aurajoen rannoilla. Tosin jalavat puuttuvat ja tammet.

      Poista
  5. Hieno puisto. On ihanaa nähdä kevään herkkää kauneutta täällä blogissasi, kun muuten en ole sitä tänä keväänä vielä nähnytkään.
    Odotan kovin jo koivuihin viherrystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta puistosta tulee minulle vakituinen viihtymispaikka.

      Poista
  6. Tuttuja maisemia! Enoni asui aikanaan Pakkahuoneenkadun toisessa päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle on Kokkola varmaan tuttua paikkaa. Pakkahuoneenkatu halkoo Neristanin läpi.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Ollaan Peikon kanssa samoilla aaltopituuksilla vihreän suhteen.

      Poista
  8. Ihan muutamassa päivässä luonto on muuttunut vihreäksi, ihanaa!

    VastaaPoista
  9. Istahdin penkille. Hyräilen kevätlaulun. Otan vastaan vihreyden ja kuiskaan koivulle: rakastan.

    VastaaPoista