Vanhat puukaupunginosat ovat kauniita. Ihailen niitä aina, kun liikun vanhoissa pikkukaupungeissa. Juuri nyt sieltä löytyy se perinteinen vanha joulutunnelma. Ei turhaa kiillettä ja kimallusta, vaan rauhaa ja kuusentuoksua.
Luonto osaa myös taiteilla hartaan ja täydellisen joulutunnelman. Siihen tarvitaan vain valkoista lunta ja hieman pakkasen huurretta.
Mistä näitä mainoksia oikein tulee, olen kiljaissut jo monta kertaa ja mainoslehtisten vuori kasvaa päivä päivältä.
Joulutunnelma kaikkoaa, kun päivittäin postin seasta leväyttää kirkuvan räikeät mainoslehtiset pöydälle.
Olen miettinyt, että tarvitaanko me todella tätä. Samaa mietin myös televisiomainoksia katsoessani. Eniten ihmetyttää, miksi ruokaa pitää mainostaa. Emmekö osaa ostaa ruokaa ilman mainoksia. Osaamme kyllä. Kaikki tarpeellinen löytyy kauppojen hyllysokkeloista ilman ainuttakaan mainosta. Maitoa, juustoa. kalaa, jauhoja peruselintarvikkeita. Miksi tuhlata mainoksiin, joita me kuluttajat joudumme maksamaan. Paras mainos olisi ruokakaupan ikkunassa komeileva kyltti. Olemme käyttäneet mainosbudjetin ruoan raaka-aineiden hintojen alentamiseen. Minä suosisin heti tätä kauppaa.
Kaksi keskusliikettä hallitsee kuluttajien ruokakauppoja. Luulisi, että ei siinä tarvetta mainostamiselle ole. Kuluttajalla on ruoan määrä vakio, ei yhteen vatsaan määräänsä enempää voi ahtaa. Maailmalla on niitä, jotka eivät koskaan saa syödä vatsaansa täyteen. Miten hyvä idea olisi sekin, että mainosbudjettirahalla ruokittaisiin nälkäisiä.
Joulutunnelma kaikkoaa, kun päivittäin postin seasta leväyttää kirkuvan räikeät mainoslehtiset pöydälle.
Olen miettinyt, että tarvitaanko me todella tätä. Samaa mietin myös televisiomainoksia katsoessani. Eniten ihmetyttää, miksi ruokaa pitää mainostaa. Emmekö osaa ostaa ruokaa ilman mainoksia. Osaamme kyllä. Kaikki tarpeellinen löytyy kauppojen hyllysokkeloista ilman ainuttakaan mainosta. Maitoa, juustoa. kalaa, jauhoja peruselintarvikkeita. Miksi tuhlata mainoksiin, joita me kuluttajat joudumme maksamaan. Paras mainos olisi ruokakaupan ikkunassa komeileva kyltti. Olemme käyttäneet mainosbudjetin ruoan raaka-aineiden hintojen alentamiseen. Minä suosisin heti tätä kauppaa.
Kaksi keskusliikettä hallitsee kuluttajien ruokakauppoja. Luulisi, että ei siinä tarvetta mainostamiselle ole. Kuluttajalla on ruoan määrä vakio, ei yhteen vatsaan määräänsä enempää voi ahtaa. Maailmalla on niitä, jotka eivät koskaan saa syödä vatsaansa täyteen. Miten hyvä idea olisi sekin, että mainosbudjettirahalla ruokittaisiin nälkäisiä.
Nyt on avattu virtuaalisen joulukalenterin 8. luukku. Mukavaa viikon jatkoa teille kaikille.
Ihanan seesteisiä kuvia. Vanhankaupungin vohvelikahvilassa tuli tyttären kanssa käytyä viime perjantaina. Pitää yrittää päästä sinne alueelle vielä ennen joulua oikein ajan kanssa.
VastaaPoistaOnpa kaunis kynttilän pidike!
VastaaPoistaEi me niitä mainoksia tarvita, eikä kaikkea sitä roinaakaan!
Kivoja yksityiskohtia.
VastaaPoistaKauniita talvisia kuvia;tuo luminen maisema on nyt niin erilaista kuin täällä. Minun täytyy nyt tunnustaa,että musta on kiva lukea mainoslehtisiä..Täällä niitä on paljon vähemmän.
VastaaPoistaHyvä idea, kuka saattaisi asian kauppojen tietoon?
VastaaPoistaMainoslappusilla sytytämme aamuisin uuniin iloinen tuli.
Kauniita lumisia(kin) tunnelmia kuvissasi.
Mainostulvan välttämiseksi olen laittanut oveen lapun "Ei Mainoksia, Kiitos", mutta eipä se auta, kun Hesarin välissä niitä tulee joka tapauksessa jopa ihan irrallisina liitteinä. Heitän ne suoraan ja lukematta lehtiroskikseen.
VastaaPoistaAivan älytöntä ja epäekologista tuhlaamista moinen jätteen jakeleminen. Lukeekohan niitä edes kukaan?
Mainoksia kyllä tulee aivan valtavia määriä. Minäkin suosisin mielelläni sellaista kauppaa, joka ei niitä jakaisi.
VastaaPoistaTäytyykin mennä joku ilta vanhaankaupunkiin kävelylle:)
Rita,
VastaaPoistaKun valot syttyvät katulamppuihin, siellä on hyvin tunnelmallista.
lepis,
Kiitos.
Totta vain sopivasti kaikkea.
Hannele,
Kiitos.
Yaelian,
Täällä on nyt lumisen kaunista.
Kun joka päivä tupsahtaa vähintään viisi erilaista mainoslehtistä, ei tee kyllä mieli avata yhtäkään.
Mieluimmin katselen kaupassa mitä ostan.
kaanon,
Jätepaperikeräykseen menevät välittömästi meillä mainosletiset.
ina,
Samaa mieltä, turhaa tuhlausta sekä rahojen että metsien.
pioni,
Kunpa kaupat rohkenisivatkin myöntää, että nämä mainokset ovat aivan turhaa rahan haaskausta.
Siellä vanhassa kaupungissa on kaunista.
Totta nuo mainokset, ainakin ruuan suhteen, riittäisi että uutuudet julkistetaan, mutta sitten jäisi monelta tarjouskupongit leikkaamatta...
VastaaPoistaSirokko,
VastaaPoistaOnkohan tämä mummojen maailma nuorentunut ja tarjouskuponkien leikkaajat ovat enää pienenä vähemmistönä. Luulisin niin. Mainostajat vain eivät tunne kohderyhmäänsä enää.
Tunnelmallinen kuva vanhasta talosta:)
VastaaPoistaIhan samaa mieltä ruokamainoksista. En voi ymmärtää aukeaman kokoisia mainoksia tavallisista ruoka-aineista, hinnat eivät niin maatakaatavia ole. Tai sitten riittäisi pienempikin mainos vain sisäänheittotuotteesta.
-Vai koskeeko tämä ärtymys vain meitä, joiden ei tarvitse katsoa ruoan hintaa..?
Katriina,
VastaaPoistaKyllä tähän mainonnan tuhlaamiseen kyllästyvät kaikki. Kun ihminen, olkoon rikas tai vähemmän rikas, kaupassa osaa katsoa alennusplakaatit ja erikoistarjoukset ei niitä kotona tarvitse lukea. Unohtuvat jo kauppaan mennessä.
Olen käynyt pienellä matkalla, nyt olen lukenut kaikki postauksesi. Ihania juttuja sinulla täällä taas on.
VastaaPoistaUnelma,
VastaaPoistaTervetuloa takaisin.