Raidan oksille olen ripustanut kaksi olkienkeliä ja harmaita tähtiä, jotka hetken mielijohteesta kasasin kolmioista.
Tärkätyt pitsiliinat ovat olleet vakiotavarana jo viisi vuotta ikkunassa, kesälläkin. Silloin en edes tule ajatelleeksi, että ne on alunperin ripustettu vain joulua varten.
Himmelin askartelin tähän olohuoneeseen ensimmäiseksi jouluksi kaksi vuotta sitten. Sitäkään en ole raaskinut ottaa kesäajaksi pois. Olen niin tottunut siihen, että en edes huomaa sitä kesäaikana.
Kävin poimimassa kaisloja merenrannalta maljakkoon. Nekin näyttävät jouluisilta.
Joulunodotus on virallisesti alkanut.
Sinähän olet jo pitkällä. Kauniita nuo olkienkelit.
VastaaPoistaOlkienkeleistä pidän myös.
PoistaSä osaat ottaa joulun niinkuin pitääkin!
VastaaPoistaHienoja juttuja sulla siellä onkin jo joulua kaunistamassa ja tunnelmaa tuomassa!
Joulun odottaminen on jo suurta juhlaa.
PoistaKauniita koristeita.Nuo pitsiset ovat erityisen kauniita:)
VastaaPoistaPitsiliinat ovat äitini virkkaamia, siis muistoja niissäkin.
PoistaJoulu tulee pikkuhiljaa, kiva kulkea askel askeleelta sitä kohti, se on oikea periaate. Vielä itse askarrellen, se se tunnelman tuopi.
VastaaPoistaTotta, siitä se joulutunnelma tulee.
PoistaPitsiset pikkuliinat tuovat mieleen lumihiutaleet!
VastaaPoistaSiltä ne näyttää
PoistaMaltillisen tyylikästä etenemistä!
VastaaPoistaKiitos, sitä se pitäisi olla.
PoistaTäällähän ihan virittäytyy jouluun.
VastaaPoistaTein eilen kransseja, joten samoilla asioilla liikuin.