Iltapäivällä aloitin uuden askarteluksi luokittelemani käsityön. Ompelin sitä ruuanlaiton lomassa, ja jatkoin sen jälkeen enkä oikein voinut lopettaa. Pakkomielle valtasi minut.
Yritin etsiä Wikipediasta tietoa tästä pakonomaisesta toiminnasta, alla oleva lainaus osuu lähelle..
Vaativa persoonallisuus persoonallisuushäiriö, johon saattaa kuulua muun muassa liiallista täydellisyyden tavoittelua, sovinnaisuutta, ylenmääräistä tunnontarkkuutta, huolehtimista ja työkeskeisyyttä tai itsepäisyyttä.
Työkeskeinen itsepäisyys kuulostaa aika sopivalta tähän pakonomaiseen käsityöpuuhaan. Lopetin jo tältä päivältä, kun reunaraidat tulivat valmiiksi. Huomenna mietin kuvioita keskelle.
Oletko sinä kokenut pakkomielteistä itsepäisyyttä ?
Kaunista! Käsityöt vievät mennessään ilman pakko-oireitakin :) Tuo täydellisyyteen pyrkiminen kyllä tuntuu jotenkin tutulta, jos meikäläisen touhuja katselee.
VastaaPoistaOlen löytänyt uuden piirteen vuosien jälkeen itsestäni. Jostain kumman syystä alitajunnasta putkahtaa esiin aikoinaan opitut asiat.
PoistaTäydellisyyteen pyrkiminen vei minut sairaseläkkeelle! enivei, vallan ihanat nostalgiset ristipistot. Tuli ihan koulun käsityötunnit mieleen:)
VastaaPoistaIhana ruskea littupullo tuossa alakuvassa.
Onkin muistettava pitää huumori mukana ristipistoja tehdessä. Nyt on jo lanka aika vähissä ja työ lähestyy loppuaan.
Poistahuomenia arleena, oletkin varmaan kirjontatyösi parissa:)) minusta kuulosti ihan siltä, et olisit saanut oikein kunnon flow-kokemuksen. itse en ainakaan koe tätä käsityövimmaa pakkomielteenä vaan energiaa antavana puuhana. tunnen suurta tyydytysta ja voisinpa jopa sanoa olevani onnellisimmillaan juuri puuhastellessani villojen ja lankojen parissa, kaikki muu jää silloin taka-alalle.
VastaaPoistamielenkiinnolla jään odottamaan mitä syntyy käsissäsi!
Oikein arvattu, tänään meni ristipistoissa melkein koko päivä. Lenkillä kävin ja ruokaa laitoin.
PoistaFlow taisi olla niin innostunut olin. Minulle tämä on hauskaa puuhaa, siitä on aikaa, kun olen tehnyt käsitöitä.
Mitä mahtaakaan tuo pakkomielle saada aikaan?! :) Alku ainakin näyttää lupaavalta. Näytäthän sitten lopputuloksen meille kaikille?
VastaaPoistaTämä valmistuukin aika pian, loppusuoralla ollaan.
PoistaKyllä vain, esimerkiksi sudokut saattavat koukuttaa niin että hesari ei ole luettu ennenkuin päivittäinen sudoku on ratkaistu ;) Myös bloggerin valokuvahaasteisiin on pakko osallistua jopa silloinkin kun mitään järkevää ei ole saanut aikaiseksi.
VastaaPoistaMinulla on illalla sängyssä pasianssi, jota ilman en voi nukahtaa.
PoistaSamoin osallistun haasteisiin.
Tiedän kyllä tunteen, kun ei millään voi lopettaa, vaikka silmät sammuvat ja pitäisi mennä nukkumaan. Vielä yksi rivi tai yksi lappu loppuun. Täydellisyydentavoittelusta on sen verran kokemusta, etten vahingossakaan alkaisi keräillä mitään.
VastaaPoistaAlakuvassa on harvinaisen kauniit esineet asetelmana.
Keräysvimmaan ei ole tullut pakkomiellettä - ainakaan vielä, mutta se nyt on kovin pientä ja harvoin tapahtuvaa.
PoistaPilkunviilaaja minäkin :-) Se on hyve, jota ei kaikilla ole, joten ole vain vaikkapa pakkomielteinen..? Ilman meitä ei asiat rullaisi, eikä Suomi menisi eteenpäin :-)
VastaaPoistaPakkomielle on tapojen vakiintumista, ilman kontrollia..tekee vaikka silmät kiinni, tietyssä järjestyksessä, ainakin minun mielestäni?
Tuo ristipistotyö näyttää jännälle? Tulenpa katsomaan miten se edistyy..
Mukavaa päivänjatkoa Sinulle!
Tuo onkin hyvä määritelmä - tapojen vakiintuminen ilman kontrollia - sitä minulla tuppaa olemaan juuri nyt. Puuskittaista se on kuitenkin.
PoistaSamaa sinne.
Pitäisköhän minunkin ... mennä ostamaan tulppaaneja?
VastaaPoistaNiitä nimittäin ollut useammassa blogissa
Tulppaanit ovat nyt edullisia ja muut pääsiäiskukatkin ovat jo tulleet.
PoistaTiedän tunteen..siittä ei pääse eroon millään, kun se tulee!
VastaaPoistaMitähän sun pakkomielteesi mahtaakaan tuoda , jotain kaunista ainaskin.
Muista esitellä se sitten meille, kun on valmis!
Täytyyhän sitä olla aina välillä draiviakin, tuntuu niin energiseltä koko elämä.
PoistaIhastelin enkelinsiipeä näyttää kukkivankin maljakossa juurtuessaan... On jostakin kumman syystä yksi lempikukistani, joka aikanaan nuoressa kodissa kasvoi metriseksi ja kukki kauniisti... Myöhemmissä asunnoissa ei viihtynyt ja vaikka olen sitä koettanut aika ajoin uudelleen kasvattaa, ei ole mennyt talven yli. Epäilen syyksi ilmastointia, joka ottaa vaihtoilman ikkunan yläpuolella olevan räppänän kautta ja aiheuttaa kylmää vetoa... Silti, nytkin on oksa ruukussa...
VastaaPoistaPakkomielle tämäkin :)
Kyllä noita pakkomielteitä tuppaa olemaan. jotenkin saan ne vaihtumaankin, toiset jäävät ja uusia tulee. Käsitöiden suhteen on tullut löysempää, tilalla nyt sudokut ja ristikot, niitä teen illalla sängyssä. kalastaminen on ehkä tämän hetken ison ajan nappaava koukutus tai pakko, Jos vaan suinkin, niin jäälle on päästävä.
VastaaPoistaRistipistotyösi on tuossa jo hyvässä alussa, lienee valmis jo. Voitko näyttää sen valmiina?