.jpg)
.jpg)
.jpg)
Joen, mesiangervojen ja lepän tuoksut
leijuvat verkkaan väreilevän veden pinnassa.
Rantatie kaartuu joenuomaa myötäillen,
hiekka narskuu jalkojen alla.
Elokuinen vilja kypsyy.
Mäkeä alas, kohti umpeen kasvanutta metsää.
On loppukesää. Kuovit kerääntyvät kytömaille.
Elokuun kymmenes oli äidin viimeinen syntymäpäivä.
***************
Kuva sinusta -runo
Bo Carpelan suom Tuomas Anhava
Kauniit mustavalkoiset muistot!
VastaaPoistaKuva tukee sanaa, sana kuvaa. Kaunista. Surullista. Äidit, äidit!
VastaaPoistaVoi miten kaunista. Loit eteeni lapsuuteni muistot kesistä Hilumummin hoivassa Vantaanjoen rannalla. Mesiangervot, lepät tuoksuiva.... Kiitos arleena.
VastaaPoistaLempirunoilijani. Ihana pilkahdus kesään näin marraskuussa, kiitos!
VastaaPoistaKauniit muistot,ja runo niihin niin hyvin sopiva:)
VastaaPoistaKaunista ja koskettavaa!
VastaaPoistaRauhaisia, kauniita kesäpäivän kuvia ! Hyvä runo.
VastaaPoistaMuistot ovat kuyin rauhallinen virta
VastaaPoistaLevolliset kuvasi tulvivat sinulle muistoja. Näet äitisi, näet ilon, ja surun. Runosi puhuttelee.
VastaaPoistaJa kaiki ne muistot tulvivat mieleen tuoksuina, kuvina, makuina, ihona...
VastaaPoistaKuin hän astelisi vieläkin noita polkuja.
VastaaPoista