Mikä katkaisi koivunlatvan.
Oliko se myrsky,
vaiko välinpitämätön koivunkatkoja ?
Surisiko tuhoa innokkaan saha ?
Koivu katkerana kolmin latvoin
korkealle kurottaa.
Kuka voittaa, ehtii ensimmäisenä.
Tasamatkaa kuljetaan,
kasvamalla ei ratkea draama.
Laho jo hiipii hiljaa rungossa,
näykkii palan sieltä täältä,
horjuttaa koivun elämää.
Kunnes koittaa päivä
jolloin saha surahtaa.
******************
Kolmiodraama
PS Tänään paistoi pitkästä aikaa aurinko.
Terveiset Marraskuun selätykseen How to Survive Nowember ?
Paistaisipa täälläkin.
VastaaPoistaHieno auringon värjäämä kuva!
Tänään purevaa viimaa. Lunta odotellaan vielä.
PoistaNiinpä, paistaisipa täälläkin...
VastaaPoistaHienon runon jälleen rustasit.
Kuvakin kaunis, auringon kultaama.
Aurrinko oli8 mukava saada kuvaan, tähän aikaan sen paiste on harvinaista.
PoistaKiitos.
Aurinkoista, vähemmän draamallista marraskuun loppua!
VastaaPoistaKiitos, sitä toivotaan.
PoistaKaunis auringon hehku koivussa, kannattaako tuossa nyt dramatisoida.
VastaaPoistaEi kai, mutta kolme katkaisun jälkeen kasvaneet latvat ovat aika ahtaalla.
PoistaKolme latvaa kohti taivasta kurkottaa, kova taistelu vallasta.
VastaaPoistaValtataistelua on luonnossakin.
PoistaJänniä nuo monihaaraiset koivut. Tässä lähistöllä kasvaa paljon melkein alusta asti kaksihaaraisia koivuja. Kolmihaaraista en olekaan nähnyt.
VastaaPoistaAlkuvaiheessa on latvoja taiteltu ja siitä haarominen on alkanut.
PoistaHienosti kerroit kolmiodraaman koivun kohdalla. Lopulta saha surahtaa.
VastaaPoistaSe on näiden vanhojen puiden kohtalona.
PoistaKauniisti aurinko draamassasi valon heittää. Hieno vastaus haasteeseen, runoa myöten.!
VastaaPoistaKiitos. Aurinko kultaa hetken ja draama jatkuu.
PoistaJotain dramatiikkaa koivulle on käynyt, mutta seon yrittänyt selviytyä jopa kolminkertaisesti.
VastaaPoistaTuo olikin hyvin ajateltu, kolminkertainen varmistus, että ylös päästään.
Poistaruno ja kuva tukevat erinomaisesti toisiaan, pidin. ajatuksia herättävä. ohikulkija taittoi vuosikymmeniä sitten latvan koivusta, tarpeeseen haluan uskoa, ei ymmärtänyt taittaa oksaa, olisi ajanut varmaan saman asia, koivu ei antanut periksi, entistä vahvempana, kolmen latvan turvin kohottautuu korkeuksiin, pilvien sineen kurottautuu
VastaaPoistaJuuri näin sen on täytynyt käydä. Luonto yrittää korjata sen minkä ihminen satutti.
PoistaEilen paistoi aurinko täälläkin. Nyt on tuuli tuima. Koivut ovat sitkeitä ja nopeita kasvamaan.
VastaaPoistaSitkeitä ovat, lapsuuden pihan koivut ovat vanhuksia yli 100 vuotiaita. Nyt näyttää loppu niilläkin olevan edessä.
Poistahyvä oivallus, ja teksti..kaunis runo syntyi
VastaaPoistaKiitos, kuvattava löytyi kuin sattumalta ja teksti olikin jo helpompi nakki.
PoistaKaunis, outo valo jota ei ole tänään näkynyt:)
VastaaPoistaEi ole enää täälläkään aurinkoa näkynyt. Tuli 3 cm lunta.
Poista" Koivu katkerana kolmin latvoin korkeuteen kurottaa " siis suomenkieli on kuvaamattoman kaunista ja sinä osaat sen erinomaisesti !!!! Kaunista niin kuva kuin runokin !!!!!
VastaaPoistaKiitos mukavista sanoistasi.
PoistaKuva tai oikeastaan koivut innoittivat runoon.
Kaunis valo!
VastaaPoista