torstai 15. marraskuuta 2012

Metsä























Häivähtää aurinko metsän takaa,
sininen hämärä leijuu varvikossa.
Metsä huokaa, hiljaisuus kuiskii.
Kylmä kouraisee kuuralla,
valmistaa tietä talvelle.
Pian saadaan lumipeitto, 
sen alla on lämmin nukkua.     

***********************






















Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa. Paljaat mustikanvarvut olivat kellanvihreitä ja karpalot tummia kuin veri.[…] Sateen kohina ja veden solina jatkuivat muuttumattomina, niissä oli sama lempeä yksinäisyyden ja täyttymyksen ääni."

Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu (1970),  suom. Kaarina Helakisa.

24 kommenttia:


  1. Taivaan puna metsän takana on kaunista.

    VastaaPoista
  2. Rauhalliset marraskuun kuvat! Kaunista talven odotusta.

    VastaaPoista
  3. Fiilinkiä, fiilinkiä, sanon minä!! Mainiosti sointuu Helakisan tekstiin.

    VastaaPoista
  4. Hieno marraskuun hetki!

    VastaaPoista
  5. Kaunis, hämyinen kuva !!! ja hieno runo !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko oli laskemassa ja metsässä jo hämärtyi, oli hiljaista ja kaunista.

      Poista
  6. Lumipeitto on talven kylmiltä hyvä suoja. Kuvissa odottelevan viipyilevä tunnelma.

    VastaaPoista
  7. Kauniit sävyt iltaruskossa luovat hienon taustan puiden silueteille.

    VastaaPoista