maanantai 5. joulukuuta 2011

Himmeliä tekemässä

 
Nyt on himmelikurssi käyty. Sunnuntaina kokoontui ilonen joukko naisia perinteiselle jouluaskartelukursille Kirstin kotiin. Osallistuin nyt ensimmäistä kertaa. Aikaisemmat kurssit ovat jääneet väliin, koska olen asunut liian kaukana. Nyt on toisin, saan osallistua jokaiselle kurssille joita on luvassa. Voidaan pitää ennen joulua juustokakun leipomiskurssi, mikäli joulun ohjelma antaa siihen mahdollisuuden. Ehdottomasti ennen pääsiäistä on pääsiäisajan perinteikäs muna-höyhenkurssi. Lupasin hankkia höyhenet. Kurssi pidetään meillä. Sanomattakin on selvää, että näillä kursseilla juttu lentää, nauru raikaa eikä pipo kiristä.
Ihan otsikon kuvaksi pääsi keskeneräinen himmelini. Kuvanoton jälkeen siihen porukalla tehtiin vielä kuusi pikkuhimmeliä, joten hieno siitä tuli. Lopputuloksen näytän, kun himmeli on päässyt kodissani sille kuuluvalle paikalle. Halusin, että himmeli on hyvin perinteinen ja alkuperäistä mallia noudattava.   
Kurssia veti Anne ja hyödynsin hänen oppejaan useassa vaiheessa. 
 
Kurssi kesti useamman tunnin eli lähes himmelien valmistumiseen saakka, joten nälkä tuli välillä. Onneksi meillä oli kokki käytettävissä ja saimme käydä valmiiseen pöytään.  Ja taas jaksettiin jatkaa.
Kahvi kuului myös itseoikeutettuna ohjelmaan. Joulutorttujen vati ihastutti ja sopi teemaan myös.
Kiitos kokille, hyvää oli ja riittäävästi.

Minulla on ollut todella paljon muutosta johtuvaa puuhaa, joten bloggaaminen on jäänyt sivuseikaksi, mutta lupaan parantaa tapani heti, kun kotona on tavarat paikoillaan.
Juhlavaa itsenäisyyspäivää kaikille. 

21 kommenttia:

  1. Varmaan mukavaa näpertämistä, ainakin näin jouluna, saa oman himmelin ikkunaan

    VastaaPoista
  2. Siinä taito, jonka haluaisin oppia! Ihanaa, että pääsit tekemään.

    VastaaPoista
  3. Tuommoiset kurssit onkin kivoja mukavassa porukassa,ja oppii kaikenlaista uutta. Komeat oli tarjoilutkin.

    VastaaPoista
  4. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa...sait hyviä kuvia.

    VastaaPoista
  5. Hieno juttu! Eikö olekin vaan mukavaa tehdä ihan ite himmelinsä? Se mielestäni yksi kauneimmista joulunajan koristeista.
    Muutama vuosi sitten rakentelin myös himmeleitä, ongelmana oli olkien saanti. kaupasta saadut olivat osin huonoja, eikä liottaminen kovin paljon tilannetta korjannut.

    VastaaPoista
  6. Himmeli on kauneimpia ja vanhimpia joulukoristeitamme. Tein viimeksi himmelin Kanadassa asuessamme.

    Onnittelen Sinua siitä, että osaat nauttia uuden ympäristön tuomista mahdollisuuksista. Hyvää joulun odotusta!

    VastaaPoista
  7. Yhdessä puuhailu on ihanaa ja kun vielä saa jotakin noin kaunista ja perinteistä aikaan, on tyydytys moninkertainen:)

    VastaaPoista
  8. Yhdessä tekeminen on niin mukavaa ja himmelit ovatkin kauniita:)
    Mukavaa itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
  9. Olipa teillä hieno päivä, on aina pikkuisen juhlan tuntua kun pääsee valmiiseen pöytään.
    Vieläköhän osaisin tehdä himmelin?
    Ennen tehtiin niitä äidin kanssa useampikin.

    VastaaPoista
  10. Kaunis pöytä, kaunis valkoinen liina!

    Haluaisin itsekin tehdä himmelin..
    ihanaa Itsenäisyyspäivää sulle!

    VastaaPoista
  11. Tuolla on varmaankin ollut tosi mukavaa ja lopputulos näyttää hyvältä! Tuota olisi kiva oppia tekemään:)

    VastaaPoista
  12. Tuollaiset kurssit ovat oikein mukavia, kuin "ompeluseurat" ennenvanhaan:)
    Joukko samanhenkisiä naisia käsitöitä tekemässä ja nauttimassa pöydän antimista.

    VastaaPoista
  13. Sulla onkin ollut kiva päivä.
    Sellanen yhdessätekeminen on kiva asia.
    ja saitte käydä valmiiseen ruokapöytäänkin, mikä onkin tosi upeeta.
    Kahvit vielä jälkiruuaksi kruunasi koko iltanne.
    Kaunis vati joulutortuilla muuten siellä olikin.

    VastaaPoista
  14. Lapsena tehtiin himmeleitä, nyt on taito tainnut unohtua. Porukassa niitä olisikin hauska väsätä. Hyvää itsenäisyyspäivää sinullekin!

    VastaaPoista
  15. Idea himmelikurssista tuntuu hyvältä - ja hauskalta - ja koukuttavalta.

    Nuorena erään joulun alla kävelin rakentamattomalla tontilla keskellä kaupunkia ja löysin jotain "ruokoa", en edes tiedä, mitä se oli. Innostuin ja tein (ihan vain kuvista katsoen) kolme himmeliä, joista yhden annoin silloin parhaalle ystävälle. Muutkin säilyivät kellarissa vuosia. Pitäisi varmaan taas joskus yrittää.

    VastaaPoista
  16. Ari,
    Seura oli kivaa ja näpertäminenkin.

    lepis,
    Tämä oli ensimmäinen himmelini, joten opin alkeet ovat hallussa, taitoa saisi olla enemmän.

    sirokko,
    Seura ennenkaikkea ja kaikki muu siinä sivussa.

    annekatariina,
    Niin oli, nauruhan pidentää ikää.

    aimarii,
    Himmeli on perinteikäs ja vanha joulukoriste, se ikäänkuin kuuluu jouluun.
    Anne oli tuonut oljet mukanaan, ne oli ostettu askartelukaupasta.

    Anna Amnell,
    Himmeli tuo ripauksen vanhaa joulutunnelmaa.
    Kiitos.

    Katriina,
    Nyt on päästy hyvään alkuun, eikä vielä tiedä mitä kaikkea tulee tempaistua.

    Eija,
    Askarteleminen on rentouttavaa.

    Mk,
    Tämä oli ensimmäinen tekemäni himmeli.
    Valmiiseen ruokapöytään astuminen on juhlaa.

    hanne,
    Käsinkirjottu liina oli kaunis.

    Yaelian,
    Hauskaa oli, se onkin osa kurssia.
    Opin nyt alkeet, taitoa pitää vielä hioa.

    pioni,
    Perinteikäs ompelöuseura se olikin. Pitää elvyttää vanhoja tapoja.

    Harakka,
    Täydellinen himmelikurssi antimineen se oli.

    Ina,
    Eipä minulla ilman porukkaa olisi tullut tehtyä.

    Unelma,
    Minä tykkään nyt täällä näistyä "maanläheisistä" asioista, niitä ei Turussa tullut kohdalle.

    mm,
    Niin ja kurssit jatkuvat teemoittain vuoden vieriessä. Pitää vain keksiä aiheita.
    Kuvan mukaan himmeli onnistuu myös.
    Mutta mukava oli saada tukea tekohetkellä.

    VastaaPoista
  17. Huh, nostan hattua. Oma kärsivällisyys ei riittäisi tuohon!

    VastaaPoista
  18. Onpahan tosi mukavaa kokoontua yhteen himmeleiden valmistusaikeissa.

    VastaaPoista
  19. SusuPetal,
    Kyllä jaksaisit, kun minäkin jaksoin.

    kaanon,
    Se oli mukavaa.

    VastaaPoista
  20. Hienoa, itsekin parin kolmen himmelin tekijänä arvostan tätä! Oma himmelini on monimutkainen ei-omatekemä, koska ihastuin siihen, kun ei ollut aikaa silloin yträtä himmeleitä, se on tukevasta merikaislasta tehty, mutta niin pienet on tilat, etten tiedä mihin sen nyt laitan ja se raukka on jo kaksi muuttoakin kestänyt. Ensimmäisen perushimmelini tein äidin ohjeiden mukaan ja meni yöhön asti kun navetan jälkeen aloitin ja ikää minulla oli jottain 16 vee silloin:)

    VastaaPoista