Pari viikkoa ennen joulua aloitettiin mittava suursiivous. Siivous ulottui joka nurkkaan katosta lattiaan, komeroita unohtamatta. Silloin rapsuttiin, pestiin, pyyhittiin ja harjattiin, tuuletettiin, silitettiin ja ommeltiin. Joulu oli suuri juhla, kaiken piti olla putipuhdasta. Siivouksen jälkeen ei löytynyt mistään pölyhiukkastaan. Kaapit ja komerotkin pestiin ja järjestettiin.
Jos aiot viettää joulusi komerossa, siivoa se. Tätä Marttojen lohduttavaa kuolematonta lausahdusta ei silloin tunnettu. Nyt tämä Marttojen ohje rauhoittaa monen äidin omatunnon ennen joulua.
Suursiivous oli vain osa jouluvalmisteluista. Viikkoja ennen joulua aloitettiin leipominen. Ensin leivottiin piparkakkuja, kaneliässiä, hannatädinkakkuja, lusikkaleipiä, maustekakkuja. Lähempänä joulua kääretorttuja, täytekakkupohjia, vaaleita kakkuja ja aatonaattona pullaa. Leivän leipomisessa mentiin rutiinilla, leipää leivottiin kerran viikossa. Nyt leivottiin lisäksi makeaa joululimppua.
Lipeäkalan liotus aloitettiin marraskuussa. Livekalat sidottiin pussiin ja vietiin vapaana kuohuvaan koskeen. Siellä se huuhtoutui lipeästä sopivaksi livekalaksi. Nyt koski on jo valjastettu, joki levennetty ja virtaus vaimennut. Koski jäätyy joka vuosi.
Peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikot paistuivat jouluviikolla isossa leivinuunissa. Aatonaattona sinne työnnettiin paistumaan taikinakuoreen kääritty kinkku.
Aatonaattona vaihdettiin joka ikkunaan puhtaat verhot ja lattialle levitettiin mäntysuovalta tuoksuvat matot. Ne oli pesty jo syksyn aikana odottamaan joulua, jolloin ne levitettiin lattialle.
Jouluaattona taivas oli tähtikirkas ja lumi peitti tienoot. Lumi narskui jalkojen alla, kun noustiin rannan savusaunasta jouluvalaistuun kotiin. Keskelle tupaa oli pystytetty kattoon saakka ulottuva joulukuusi. Sen ympärillä oli hauska juosta.
Jouluateria katettiin kolmimetriselle pöydälle, jossa ruoka sai olla joulupäivään saakka.
Jouluna saa yölläkin syödä. Tämä sanonta lienee tuttu vielä tänä päivänäkin.
********
Pakinaperjantai 160. haaste - sutkaus
Kiitos tästä joulutunnelman luojasta!
VastaaPoistaLämmintä ja niin mukavaa kaikkine tuoksuineen!
Joulu tulla tupsahti tupaani tätä lukiessa. Touhut eivät ole minulla vastaavat mutta lukemalla olen ennenkin elänyt monta hyvää läpi :).
VastaaPoistaKiitos jouluntunnelmasta!
Kauniin tunnelmallisen kuvan maalailit. Minulle tästä omakohtaisesti tuttua on vain tuo "jouluna saa yölläkin syödä".
VastaaPoistaMinä olen tuota Marttojen sanontaa aina uskonut! ;) Se on kerrassaan oivasti sanottu ja ihan totta!
VastaaPoistaOlipa kiva lukea tällaista perinteistä jouluvalmistelua, siitähän me kaikki joulun esikuvamme ammennamme. Minäkin, joka on ole maaseutua nähnytkään ja jonka äiti on ollut virkanainen. Ehkä nykyaikana teemme jo kevyemmällä panostuksella, mutta jossakin takaraivossa tuo kaikki edelleen muhii.
VastaaPoistaSinä onnellinen, jos tuo oli omasta lapsuudestasi!
Ainaskin kolme hianoa sutkausta jouluisessa tarinassasi.
VastaaPoistaEntisvanhanen jouluvalmistelu on ollut aika stressi, mutta silloin sillä siivouksella oli erilainen perusta. Asuttiin paljolti maalla, kuljettiin jatkuvasti ulos ja sisään, miehet varsinkaan eivät aina muistaneet riisua ronttosiaan eteiseen, elukatkin kävivät välillä tuomassa tupaan karvoja ja kirppuja, jotka pesiytyivät vaatteisiin. Lattialle sylkeminen oli ihan luonnollista. Ja vaikka mitä.
Tuttua, niin tuttua.
VastaaPoistaMilloinkahan tuo stressi-sana keksittiin nykyisessä merkityksessään? Olimme kerran 80-luvulla stressinpoistoleirillä. Eräs iäkkäämpi osallistuja sanoi palautekeskustelussa, että ei ollut tiennyt koko ilmiön olemassaolosta ennen kuin se ko. leirillä opetettiin. :)
Mukavasti kirjoitit;tuon voi ihan kuvitella silmiensä edessä:-)
VastaaPoistaLipeäkalaa lukuun ottamatta tuo oli minun lapsuuteni joulu. Siinä riitti touhua koko perheelle, joulua todella valmisteltiin huolella ja hyvissä ajoin aloitettiin, ei siitä kukaan stressiä ottanut, niin vaan kuului tehdä, se oli etukäteen hyvin suunniteltu ja ajastettu juttu. Lahjatkin ehdittiin vielä jossain välissä itse valmistaa.
VastaaPoistaTuosta kaikesta ei todella syntynyt stressiä. Se tuntuu hyvältä lukiessakin. Juhla tuntui silloin juhlalta.
VastaaPoistaToivottavasti osaamme tehdä nyt omalla tavallamme juhlan. Ottaa sen, mikä on meille ja läheisille hyvää ja jättää sen, mikä ahdistaa.
Se on kovaa työtä tuo Joulun odotuskin.
VastaaPoistaMukava lause tuo asua komerossa :D
Hieno kirjoitus joulun tulosta ja siihen liittyvistä töistä!
VastaaPoistaEnnen Joulu olikin vielä isompi juhla kuin nykyään, silloin sille osattiin antaa erilaisesti arvoa, ei ollut päällimmäisenä saada lasten huonetta täytettyä rihkamalla, vaan silloin oli joulun sanoma se tärkein!
Ihanaa olisikin palata siihen menneeseen...
Että joulu olisikin ,kuin ennenvanhaan! Vaikka itsekukin me joulumme teemme, eli nyt kaikki miettimään joulun tarkoitusta!
Arjaanneli,
VastaaPoistaOli mukava muistella, tuli minulle oikein mukava joulumieli.
Lastu,
Joulu oli ennen niin suuri juhla, että sen eteen nähtiin paljon vaivaa ja kyllä joulusta nautittiin. Niin teen nytkin
Elegia,
Maalaisjouluvalmistelut ja joulu oli juuri tuollainen silloin ennen.
Satu,
Se tarkoittanee, että kukin valmistaa joulun voimavarojensa mukaan.
Katriina,
Maalla jouluvalmistelut eivät olleet suureellisia eikä työmäärä rasittanut, kaikki oli itsestäänselvää. Suurta juhlaa kunnioitettiin valmistelemalla juhla perusteellisella tavalla.
Tuon kaiken olen lapsuudessani elänyt, kokenut ja mukana ollut.
Ne ajat ovat nyt kauniina muistoina mielessä.
isopeikko,
Siihen aikaan stressi oli tuntematon käsite, sitä ei ollut.
Elettiin työntäyteistä elämää. Jouluvalmistelut olivat odotettuja ja suurta juhlaa valmisteltiin ilolla.
Tuota elukoiden sisään-ulosmarssia en ole kokenut, en lattialle sylkemistä, en kurankantoa.
Maalla oli siistiä, paikat järjestyksessä, sen jo osoittaa perusteelliset siivoukset, joita ei enää tänä päivänä tehdä tai ei viitsitä tehdä.
Liisa,
Silloin ei stressiä tunnettu, ihmiset olivat jatkuvassa kanssakäymisessä toistensa kanssa, naapuri sai apua, jos tarvitsi. Elettiin yhtä suurta perhettä, kukin kantoi huolta toisesta, perheet olivat yhdessä jne....
Stressi on tullut vasta 1970-luvun jälkeen. Se on tämän koneellistuneen ja teknisen aikakauden tuote.
Ihminen ei ole kone, eikä voi kilpailla "koneiden " kanssa, stressihän siitä tulee.
Yaelian,
Joulutunnelma nousi itsellekin elävästi mieliin muistellessani.
sirokko,
Just näin, kaikki oli suunniteltu, tehtiin perinteitä kunnioittaen ja perinteiden mukaan. Stressi oli tuntematonta.
Silloin välitimme aidosti toinen toisistamme.
mm,
Nyt elämme erilaista elämää. Valmistamme juhlan perheen kesken ja siten kuin se sopivaa on.
Tärkeää on muistaa juhlan syvin sanoma.
Ari,
Niin nyt kun kiire on kova, tarvitaan opastusta miten selvityä.
Harakka,
Joskus tulee vertailtua entistä ja nykyistä.
Molemmissa on puolensa. Silloin oli juhla pääasia, nyt on pääasiana usein materia.
Ihana !!! Tuli tähän tohinan keskelle ihan jouluisen rauhallinen olo : ) Kiitos!
VastaaPoistaVoi miten ihana pakina ja niin tuttuja kaikuja toi tämä postauksesi mieleeni.
VastaaPoistaKiitos Arleena ja oikein hyvää joulus sinulle!
Marttojen kanssa samoilla linjoilla. Ja kuka sitäpaitsi jaksaisi syödä niin paljon kaikkia kakkuja;)
VastaaPoistaVoi mihin kaikkeen ne ennen pystyivät! Tekemisen meininki ja tunnelma olivat juuri tuota kuvaamaasi ihanaa joulun aikaa, kiitos! Paljon tuosta ovat edeltävättyöt helpottuneet, mutta sama joulutunnelma on säilynyt.
VastaaPoistasariw,
VastaaPoistaKiitos. Jouluntunnelma syntyy myös muistoista.
Kaanon,
Tallaista se oli ennen astianpesukoneita, yleiskoneita ja induktioliesiä. Työntouhua ja tunnelmaa.
Hyvää joulua sinullekin.
pioni,
Totta on, että makeat leipomukset ovat vähentyneet. Itse en enää leivo pikkuleipiäkään.
Rita,
Joulutunnelma on se sama vanha vain puuhat ovat muuttuneet.
Minulle on aina ollut mysteeri, että siivouksen jälkeen talosta ei löytyisi pölyhiukkastakaan. Yhtä ihmeellistä on, että joulusiivouksen voi tehdä jopa viikkoja ennen joulua. Vaikka meillä kuinka siivottaisiin, niin jo tunnin päästä lattialla on mustia karvoja. Kun ylenpalttinen nuohoaminen kuitenkin johtaa parhaimmillaankin vain hetken hurmioon, ei siihen kannata liikaaa panostaa. Uus-Marttojen sanonta joulun vietosta kaapissa on mieliviisauteni - sutkautus parhaasta päästä. Kaapit saavat jouluna olla siinä kunnossa kuin ovat muutenkin. Meillä vieraita ei päästetä niitä tarkastamaan.
VastaaPoistaHyvää joulua ja iloista mieltä!
Ina,
VastaaPoistaEnnen siis silloin kauan sitten siivoamiseen meni aikaa katot, seinät, ikkunat jne. Kaikki paikat nuohottiin perinpohjaisesti. Ja pohjalaistaloissa on tilaa, kun vinttiä myöden mentiin.
Samoin sinne sinulle hyvää joulua.