Taivas

Tänään taivas oli pilvinen, välillä satoi.  Hetki sitten illan jo hämärtyessä katselin pilvistä taivasta, pilvien takaa kajasti vaimeasti auringon viimeiset säteet. Avoimista ikkunoista tulvi sisään raikas kesäillan tuoksu. Helle on hellittänyt ainakin hetkeksi. 

 Wikipedia kertoo taivaasta lyhyesti ja ytimekkäästi näin:

Taivas määritellään usein ilmakehän ja ulkoavaruuden väliseksi tilaksi, joka havaitaan taivaankappaleen pinnalta. Täsmällistä määritelmää on vaikea antaa. Taivas voidaan käsittää joko horisontin tai planeetan pinnalla olevien esineiden rajaamaksi ilmakehän näkyväksi osaksi.
Taivaalla usein näkyvät pilvet ovat tiivistynyttä vettä. Muita taivaalla nähtäviä ilmiöitä ovat muun muassa sateenkaaret, halot, salamat ja revontulet.

Taivaan värit
Maan taivaan tyypillinen sininen väri johtuu Auringon säteilyn sironnasta ilmakehässä. Jos ilmakehää ei olisi, näkisimme päivälläkin mustan tähtitaivaan, ellei auringon kirkkaampi valo haittaisi tähtien näkemistä. Auringon valo on valkoista, se koostuu siis valon kaikista aallonpituuksista. Värit ovat valon eri aallonpituuksia siten, että sinisen valon aallonpituus on lyhyin, punaisen pisin. Kun valo osuu Maan ilmakehän hiukkasiin, se siroaa eli hajaantuu eri suuntiin. Maan ilmakehä sirottaa valon sinisiä aallonpituuksia voimakkaimmin, minkä vuoksi sinistä valoa tulee katsojan silmään joka puolelta taivasta.
Aurinko itse näyttää keltaiselta, koska suoraan auringosta tulevassa (siis siroamattomassa) säteilyssä on sinistä vähemmän kuin muita värejä. Auringonnousun tai -laskun aikana valo joutuu kulkemaan ilmakehässä pidemmän matkan ja suurin osa sinisistä aallonpituuksista ehtii sirota kokonaan pois: taivas näyttää tällöin punaiselta.

Katsellen kuvittelen taivaan. Lapsenomaisesti määrittelen taivaan tuntemattomaksi olotilaksi, johon muutamme, kun erkanemme tältä maaplaneetalta.
Taivas yllämme on Wikipedian määrittelemänä ilmakehän ja ulkoavaruuden välinen tila.