Kirjapainomuseossa

Vierailin tänään kirjapainomuseossa. Museo sijaitsee Kokkolassa Kirjapaino Antti Välikangas Oy:n yhteydessä. Antti Välikangas on kerännyt laajan 1900-luvun kattavan museoaineiston ja asettanut sen vuosikymmenten mukaisessa järjestyksessä museoon.

 Johannes Gutenbergin 1400-luvun puolivälissä kehittämä kirjapaino perustui metallisille irtokirjaimille. Kirjakkeet ladottiin käsin tekstiksi merkki kerrallaan. Painamisen jälkeen kirjakkeet purettiin käsin niille varattuihin laatikoihin uudelleenkäyttöä varten.
1800-luvun lopussa kirjapainoihin saapui uusi mullistava keksintö, latomakone. Se valoi näppäilyn avulla metallista kohopainorivit, joista käsinlatojat kokosivat ladelmina palstat ja lehtien sivut tai muut painotyöt. Ladelmat menivät painajille, jotka painoivat  ne paperille. Tämän jälkeen metalliladelmat  nakattiin sulatuspataan ja metalli käytettiin uudelleen latomakoneessa.

 Tässä kuvassa ovat näkyvissä  metalliset kohopainorivit, ne kulkevat käsinlatojien kautta painajille.

 1800-luvulla Friedrich König kehitti ensimmäisen pikapainokoneen. Siinä painaminen perustui sylinteriin. Myöhemmin kehitettiin tiikeli- ja rotaatioperiaatteella toimivia pikapainokoneita.
Tätä kohopainomenetelmää käytettiin aina 1950- ja 1960-luvulle saakka.

Offsetpainokoneet syrjäyttivät kohopainokoneet 1950-luvulla. Metalliladonta katosi ja ladelmat rakennettiin filmille. Latomoon saapuivat reprokamerat, valopöydät  ja filmien käsittelemiseen vaadittavat laitteet. Tekstien valmistamiseen  kehitettiin valoladontakoneet.
Valoladonta häipyi jo 1980-luvun lopulla. Tietokoneet syrjäyttivät ladontakoneet  ja kirjaltajien ammattikunta katosi, osa jatkoi ja jatkaa edelleen taittajina. 

Saimme kauniit lehtiöt kierroksen päätteeksi. Kansiin on kuvattuna entisaikojen kirjapainotyöpäivää.

Lueskelin museossa 1965-vuoden sanomalehden sivua. Silmiini osui uutinen ja sen otsikko.
Työttömyyskortistoon on kirjautunut 685 henkilöä. Ensin luulin määrän koskettavan pikkukaupunkia,
mutta ei kyseessä on koko Suomen työttömyyskortisto.
Tarkistin tämän hetken työttömyystilanteen  Helmikuussa 2014 Tilastokeskuksen mukaan työttömiä
on 241 000.  Etenemmkö kymmenessä vuodessa  vajaa 50 000 tuhannen työttömän vauhtia.
Taloutemme ja hyvinvointivaltiomme ei kestä tällaista menoa. Rahaa ei ole rajattomasti. 
Katoavat ammatit ja työpaikkojen siirtyminen halvan työn maihin saattaa olla syy. Vaikka laskelmat osoittavat meillä olevan lähitulevaisuudessa pulaa työvoimasta,  sitä on todella vaikea uskoa.

Kirjapainomuseotietojen lähde: www.kirjapainomuseo.fi
Kuvat ovat Kirjapaino Välikangas Oy:n museoesitteestä, kaksi alinta ovat omia kuvia.