Muovia, se kestää

Työhuone on taas kerran järjestetty, siivottu ja pölyt pyyhitty. Katselin mattoa sillä silmällä, että ei tämä ollut oikea valinta. Ikeasta ostetun maton elämä kesti vain kaksi kuukautta. Valkoinen polypropeeninukkamatto on elämänsä päässä. Se ei enää ole kokonaan valkoinen, lopullisen kohtalon se sai työtuolien rullauksessa. Ne sivalsivat pyörähtäessään mattoon harmaat ruoskan jäljet. Liikkeessä matto näytti houkuttelevan kauniilta ja hinta oli myös  hyvin edullinen. Valitsin maton siitäkin huolimatta, että sen tuoteselosteessa  ei annettu lupaa kotona tehtävälle vesipesulle.  Kun matto viedään pesulaan, se maksaa enemmän kuin maton hankintahinta.

Käärin maton  rullalle ja vien sen kierrätyskeskukseen. Luulenpa, että se päätyy kaatopaikalle. En usko, että polypropeenille olisi uusiokäyttöä. Kuinka pitkään kestää polypropeenin hajoaminen. Se kestää pitkään, en edes halua ajatella sitä nyt. 
Työhuoneessa on nyt uusi matto. Se on ruotsalainen käsinkudottu raidallinen muovimatto. Tuoteselosteen mukaan saan pestä maton käsin tai koneessa, kun en rumpukuivaa sitä. Jostain syystä tomaattiketsuppi on matolle tuhoisaa. Ketsuppitahrat on poistettava  heti matolta.  Tämä muovituote kestää kulutusta pitkään ja sen huoltaminen on helppoa eikä pesu eroa  luonnonmateriaalien pesutavoista.

Muovi on saanut huonon maineen, syystäkin.  Löytyyhän joukosta ilmastoa rasittavia tuotteita, mutta tuotekehittelyn ansiosta myös ekologisia tuotteita, kun lasketaan huoltokustannukset, käyttöajan pituus ja muovituotteen kierrätys teollisuudelle uusiokäyttöön.
Muovi on osa elämäämme, jota ilman ei kukaan meistä onnistu elämään, vaikka haluaisi. 

**********

Pakinaperjantai 238. haaste = muovinen elämä   

Kuva:
Oma työhuone tänään. Lattialla Pappelinan BOB-matto