perjantai 8. huhtikuuta 2011

Kuluta, kierrätä, pyöri ja kierrä


Olen jo pari viikkoa kierrättänyt ja pyörittänyt tavaroita hyllyltä toiselle, kaapista kaappiin.
Säkkeihin on kasattu kirpputorille, kierrätyskeskukseen ja Pelastusarmeijalle menevät.
Vartaloa en ole kierrättänyt, vaan se on kiertynyt  korkkiruuvin tavoin. Kurkotus sinne, taivutus tänne ja vielä sivulle. Jos vapautan itseni tästä kierteestä, pyörin aika kauan ympyrää ennen kuin pääsen suoraan pituuteeni.

Kuluttamisen lisääntyminen on synnyttänyt kierrättämisen. Jatkuva talouskasvu ei synny ilman kuluttamista. Meidät on muutaman vuosikymmenen aikana opetettu kuluttamaan aika hyvällä menestyksellä.
Vaatteitta emme voi kulkea kodin ulkopuolelle. Sen ovat  vaatetehtaat  huomanneet ja sesongit vaihtuvat  vuodenaikojen mukaan, joillakin jopa joka kuukausi.  Tarpeet on luotu ja niiden ylläpitäminen on helppoa. Ethän halua olla trenditön. Sehän on selvää, että kaappien tilavuus on rajallinen. Kun uutta kannetaan sisään, on entistä vietävä samasta ovesta ulos.  Onneksi on Pelastusarmeijan kirppari ja muut kirpputorit.  Mutta suurin osa mennee kuitenkin kaatopaikoille. Mitä ilmastolle tapahtuu . Juuri sille ilmalle, jota me kierrätämme hengittäen. Sen laatu kärsii sekä  me ja koko elävä luonto.
Suomalaiset ovat säästäväistä kansaa. Vahinko vain, että säästäväisyys kostautuu. Kun säästämme senttiä venyttäen ostamalla halpaa, se on kestämättömän lyhytikäistä.  Kestämättömät, loppuun kuluneet tuotteet eivät kelpaa enää muille, koska uutta saa niin halvalla. Pesu ja muu huoltaminen on melkeinpä kalliimpaa kuin uuden ostaminen. Taas kuluu dieseliä, kun jäteautot kuskaavat  entisiä ihania tuotteita, sohvia, kaappeja, tuoleja, kaatopaikoille. Ja ilmasto kärsii.

Kierrätys on tullut osaksi elämäämme. Kuluttamista emme voi lopettaa, johan koko kansantalous lysähtäisi. Siitä seuraisi, että työpaikat menevät, palkanmaksajat vähenevät eikä veromarkkoja kerry. Seuraavaksi on keksittävä kuinka valmistaa tavarat ja päästä niistä eroon saastuttamatta. 



*********
Pakinaperjantai 228. haaste = Kierrätys

20 kommenttia:

  1. Kyllä kuluttamisen voi lopettaa, ainakin ylenpalttisen kuluttamisen, luulee peikko.

    VastaaPoista
  2. Hymyilevä eläkeläinen8. huhtikuuta 2011 klo 21.44

    Kuluttamisen voi ainakin puolittaa, ei ne työpaikat siitä kuluttamisesta ole kiinni. Jos ilkeää viedä jollekin ihmislle tarjottavia tavaroita Pelastusarmeijalle, miksei itse ilkeä niitä käyttää?

    VastaaPoista
  3. Suunnittelen juuri joka keväistä kirpputorin pitoa...

    VastaaPoista
  4. isopeikko,
    Mikä olisi se ylenpalttinen ?

    hymyilevä eläkeläinen,
    Mutta jospa haluaa antaa tarvitseville, kun itsellä on liikaa. Ei se ilkeämisestä ole kiinni.

    Ari,
    Samaa mieltä.

    Maketsu,
    Tarpeeton voi olla toiselle tarpeellinen, siinä se idea.

    VastaaPoista
  5. Ja se ns. talouskasvu perustuu siihen että valmistetaan tuotteita joiden käyttöikä on lyhyt. Se tarkoittaa lisää jätettä ja ostostelua. Tämä on ihan kestämätön kehä luonnon kestokyvyn kannalta. Näitä mietin itsekin. Kirjoituksesi lämmitti mieltä.

    VastaaPoista
  6. Onneksi tosiaan on monenlaista mahdollisuutta kierrättää. Toisen turha voi tosiaan olla toisen aarre.

    VastaaPoista
  7. Asiaa puhut. Itseäni rasittaa ihan kamalasti se, että JOKA PÄIVÄ ostan ruokaa pakkauksessa, josta menee roskiin muovia lähes yhtä paljon kuin mikä pakkauksen sisältö on. Raahaan siis kaupasta muovia kotiini heittääkseni sen seuraavana päivänä roskapussissa kaatopaikalle. En haluaisi elää näin.

    VastaaPoista
  8. Hyvin kirjoitettu pakina kierrättämisestä,Nykyään yritän miettiä kymmenen kertaa,ennenkuin ostan jonkun uuden jutun,ja jos jotain ei tarvitse,mietin miten sitä voisi muuten käyttää.

    VastaaPoista
  9. Hyvä kirjoitus, näinhän se on. Itse kuljin aiemmin 'soppailemassa' huvin vuoksi ja ajan kuluksi. Nyt olen tyystin lopettanut sellaisen. Jokaisen pitäisi miettiä asiaa omalla kohdallaan ja löytää se kultainen keskitie. Hyvää viikonloppua ;)

    VastaaPoista
  10. Niinpä. Nykyään valmistetaan tavaraa, jota ei ole tarkoitettukaan kestämään, siis suoraan kaatopaikkatavaraa ja useimmiten ongelmaista. Suurin osa elektroniikkaa on juuri sellaista, lyhytkestoista, ja koko ajan vaihdettavaa, josta ei edes ole uusiokäyttöön.

    VastaaPoista
  11. sari,
    Miedän kuluttajien tulisi ryhdistäytyä ja jo staessa miettiä tuotteen jatkokäyttö ja ekologisuus.
    Eli tiedostaa ongelmat.

    Elegia,
    Kestäville tuotteille löytyy helposti uusiokäyttöä tai uudet käyttäjät.

    Ilona H,
    Samaa minäkin harmittelen, pakkaukset ovat kaiken huippu. Pahvipakkaus on kääritty kelmuun, jota on työläs avata ja kun auki saa on tuote pakkauksen sisällä vielä kelmussa. Keksejä ostan ani harvoin tai nyt en enää ollenkaan juuri tuon takia.
    Kauppaan mennessä pitäisi ottaa jo omat pienet pussukat mukaan hedelmille yms, muovijämää syntyy tosiaan joka reissulta tuhoton määrä.

    VastaaPoista
  12. Yaelian,
    Sinulla on hyvä ja opiksi otettava tapa ostoksien tekemisessä.

    Elisa,
    Kultainen keskitie on kullanarvoinen, turhaa kannattaa välttää.
    Mukavaa viikonloppua.

    Sirokko,
    Olen kuullut, että kodinelektroniikka tuotetaan tarkoituksella kestämään sen määrätyn lyhyen ajan, jotta tuotantokäyrät pysyvät jatkuvasti noususuunnassa.

    elektroniikkajäte kuljetetaan Sierra Leonen tyyppisiin köyhiin kehitysmaihin hajotettavaksi ikään kuin hyvänä tekona. Rikkaat maat kuormittavat köyhien maiden kaatopaikat. Ongelmat ovat poissa silmistä, muttei ratkaistuna.

    VastaaPoista
  13. Luomua voi toteuttaa niin monella tapaa. Ekologia ei ole enää muotitermi, vaan välttämättömyys, jotta heillä jotka meidän jälkeemme tulevat, olisi elämä ja - ei yltäkylläisyys - vaan sen verran kuin tarpeen on.

    Kirjoituksesi on tärkeä. Välttämätön puheenvuoro jyvien ja akanoiden maailmasta.

    VastaaPoista
  14. Lastu,
    Samoin ajattelen myös.
    Kiitos sanoistasi.

    VastaaPoista
  15. Onneksi kierrätys on aika tehokasta. Meillä taloyhtiössä on eri roskikset paperille, pahville, biojätteille, energiajätteille ja sekajätteille. Itse asiassa sekajätettä, siis sitä kaatopaikkakamaa, tulee kaikkein vähiten. Se vain tuntuu hullulta, että nykyään pesen useimmat roskani, esim. juomatölkit ja jugurttipurkit ym. pakkaukset etteivät ne haise keittiön nurkassa. Ei taida olla kovin ekologista.

    Onneksi on myös lähetystorin ynnä muiden keräyspisteitä, johon voi jättää käyttökelpoiset, mutta liian pieniksi käyneet vaatteet. Jostain syystä en osaa myydä omia vaatteitani kirpparilla, annan mieluummin ilmaiseksi.

    VastaaPoista
  16. Ina,
    Minäkin kierrätän vaatteet lahjoittamalla ne muille tarvitseville.

    Mutta kaikkea muuta löytyy aina kirpputorille, otamme ystävän kanssa yhteisen pöydän. Vanhat aikakausilehdet niputan kirpparille myös.

    VastaaPoista
  17. Kotimaisen kulutuksen kasvu lisää samalla talouskasvua ja parantaa työllisyyttä sekä valtion taloutta. Uskon sen faktaksi kun oppineet ovat sen niin moneen kertaan sanoneet mutta on se jotenkin tosi masentava ajatus.

    VastaaPoista
  18. Kaiketi sillä olisi elintasoa laskeva vaikutus jos kulutus tykkänään lopetettaisiin. Mutta eikös se olisi ihan hyväksi tässä nykymaailmassa... :-)

    VastaaPoista
  19. Demetrius,
    Noita rattaita emme millään saa pysäytettyä, vaikka haluaisimme. On vain tyydyttävä tähän menoon ja oltava menossa mukana.

    hämmästynyt mies,
    Hyväksihän se olisi, jos me kaikki niin yhdessä tekisimme.
    Olisimmeko lähellä paratiisia ?

    VastaaPoista