torstai 28. lokakuuta 2010

Mahdoton paikka


He kulkevat halki Euroopan
noukkimaan kuin linnut
pudonneita murusia

yli rautakiskojen
kerjäämään pahvimukiin
kolikoita

meiltä
jotka päivittelemme
tavarapaljoutta, valinnanvaikeutta,
eläkeiän nostoa, poliitikkojen moraalia,
vanhusten hoitoa, lasten pahoinvointia,
nousevia korkoja, laskevia kursseja
ja
haluamme lailla kieltää kerjäämisen

Kukin hoitakoon omat lähimmäisensä
omassa maassaan
meillä on tarpeeksi omissamme
-
Paikka on  Mannerheimintiellä Helsingissä
******

35 kommenttia:

  1. Siinäpä vasta pulma,antaako almun vai ei, mahdoton paikka!

    VastaaPoista
  2. Pysähdyttävä kuva ja
    teksti!!

    VastaaPoista
  3. Koskettavasti olet toteuttanut tämän haasteen.

    VastaaPoista
  4. Koskettava kuva ja teksti. Niin kuin meillä ei olisi varaa antaa heille joilla ei ole mitään.

    VastaaPoista
  5. Itkettää!ja ahdistaa - mikä on paras tapa auttaa?

    VastaaPoista
  6. Kuvat ja runo pysäyttävät, se on hyvä, ajatteleminen tekee hyvää, toivottavasti myös ihminen tekee toiselleen hyvää.

    VastaaPoista
  7. Pysättävä postaus.
    Ja niin mahdotonta tietää mikä olisi parasta.

    VastaaPoista
  8. Ikuisuuskysymys. Kauniisti kiedoit sen pakettiin.

    VastaaPoista
  9. Voi kokeilla heittämällä kruunaa ja klaavaa, Mutta vain jos jää styrjälleen niin sitten voi panna lantin omaan taskuun!

    VastaaPoista
  10. Jos menee tarpeeseen niin kerjäämistä ei sais kieltää, ja antaminen on vapaaehtoista.

    VastaaPoista
  11. Tässä onkin itse kullekkin mietittävää, mitä tekisin, amnanko almun, vai pidänkö itselläni?
    Ihminen hänkin kuitenkin on?
    Tosi hyvä kuva ja runo haasteeseen!

    VastaaPoista
  12. Tässä joutuu oman moraalinsa edessä viettämään hiljaisen hetken. Mitkä ovat sanani, mitkä tekoni -ja mistä lähteestä ne kumpuavat.

    On helppoa olla teoriassa laupias samarialainen, mutta miten on käytännön laita.

    Kuva ja runo aiheuttavat kipua. Niin tekee aito taide.

    VastaaPoista
  13. Mahdoton tilanne ja sääliksi käy ihmispoloista. Hyvä runo !

    VastaaPoista
  14. Huono-osaisia käytetään aina hyväksi.

    VastaaPoista
  15. Vähällähän me ohikulkijat pääsemme.. heitämällä kerjäläiselle lantin pari omatuntoamme tyynnyttäen. Suorastaan hykertelemme omasta hyvyydestämme.
    Toisaalta tarviiko syyllisyytä heistä, tästä tilanteesta kantaa?

    Muistan vuosia sitten, kun näitä kerjäämällä ansaitsevia alkoi näkyä kaupunkimme kauppapaikoilla. Tyttären kanssa menimme viikonlopulla markettiin. Siinä edustalla hampaaton vanha mies väänteli iloisia säveliä haitarillaan. Edellä kulkeva tyttäreni pudotti vähäeleisesti kolikot miehen lippaaseen. Mies katsoi ystävällisesti kiittäen. Jotenkin liikutti se hetki; kahden ihmisen kohtaaminen tasavertaisina. Ja tuntui hyvältä nähdä tyttäreltä tuo lämmin ele. Jostakin hän oli oppinut välittämään vähäosaisista, vaikkei kotona niin kovin olla alleviivaten opetettu. Suhtautumisensa kuitenkin on oppinut kotoaan. Vähänkin voi auttaa toista paljon.

    VastaaPoista
  16. Unohdin kiittää koskettavasta mietelmästäsi. Kiitos!

    VastaaPoista
  17. Tapsu,
    Omatunto antaa vastaukset.

    hanne,
    Kiitos.

    Yaelian,
    Mieleeni syöpyi tuo tilanne vahvasti. Kun tuli tämä haaste muistin heti ottamani kuvat ja vanhan naisen, joka kulki kiskojen yli ihmisten luo.

    savisuti,
    Nyt voi olla, että osa kerjää elääkseen saadakseen ruokaa ja joukossa on myös bisneskerjääjiä.
    Antaminen tulee aina sydämmestä uskoen todelliseen avun antoon tarpeeseen.

    VastaaPoista
  18. Mahdoton paikka tuo onkin. Ei tiedä mitä ajatella, niin monenlaista viestiä tulee noista kerjäläisistä, mutta uskon, että puutteeseen kerjäävät.

    VastaaPoista
  19. savisuti,
    Tuntuu, että ovat roskia jaloissamme.

    Unelma,
    KIitos.

    pappilan mummo,
    Surullista tosiaan. Myönnän, että tuo laki-keskustelu kovetti minua ja kuljin monta kertaa ohi ajatellen, että onkohan tuo kerjääminen vain bisnestä jollekulle.
    Parasta olisi auttaa heitä kotimaassaan suoraan perheille.

    hirlii,
    Kiitos.

    SusuPetal,
    Kyllä nämä kohtaamiset mietityttävät, mikä todella on tärkeää. Elintasoerot ovat liian suuret. Pitäisi pystyä tasaamaan edes hieman.

    Mk,
    Auttaminen kohteeseen. Kerjääminen avaa silmät näkemään.

    lepis,
    Totta, koskaan emme saavuta oikeudenmukaista tasapuolisuutta.

    Savu,
    Tuo on hyvä keino ratkaista asia

    Oh-show- jne...,
    Laittaa ajattelemaan

    flora,
    Omatuntoa kannattaa kuunnella.

    Harakka,
    Auttaminen on ilo.

    Lastu,
    Voimattomaksi tuntee itsensä rajattomassa maailmassa.
    Ja vain voimiensa mukaan kykenee auttamaan.

    Nukke,
    Eriarvoisuus ja kurjuus nostavat ensimmäiseksi säälin tunteen.

    isopeikko,
    Mukana on myös häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Sekin mietityttää auttamisessa.

    Rita,
    Totta, pienellä eleellä voi tyynnyttää omatunnon. Ajatella, että onneksi olen syntynyt Suomeen. Maailmasta ei eriarvoisuus lopu koskaan.
    Ehkä opimme kiittämään ja arvostamaan elämää.

    tuulento,
    Toivottavasti voimme auttaa yksilön kohdalla hetkeksi, mutta tuskin meidän käsissäme on elinolojen kohentaminen.

    VastaaPoista
  20. Tämä runo ja kuva pysähdyttävät ajattelemaan.

    VastaaPoista
  21. Runossasi on yksi sana, joka pysäyttää ja keikauttaa miettimään tätä asiaa uudesta kulmasta: lähimmäinen. Myös kuva on hyvä.

    VastaaPoista
  22. Koskettavan kuvasi tekninen toteutus on hieno. Runon kanssa se kertoo hämmennyksestä, jonka lukijat varmaan jakavat kanssasi. Tässä asiassa ei oikein toimi joko-tai-ajattelu.

    VastaaPoista
  23. Kerjäläiset ovat joka tapauksessa Euroopan laajuinen indikaattori, johon voimme paatua tai yrittää vaikuttaa kuten mihin tahansa muuhun epäkohtaan. Eihän ongelma tietysti kolikoilla pahvimukiin ratkea, mutta sen kieltäminen lailla olisi kyllä yritys lakaista roskat maton alle. Yksittäisen ihmisen kannalta todella mahdoton paikka. Hyvä!

    VastaaPoista
  24. Todella oivaltava vastaus haasteeseen.

    VastaaPoista
  25. Kaanon,
    Minua kosketti tuo näky raiteilla kov asti.

    Tuima,
    Niin voivatko maan rajat osastoida lähimmäiset kuuluviksi kutkin omille alueilleen.

    Marjattah,
    Omatunto on yksi mittari, mutta onko sitäkään enää.

    pasanen,
    Eriarvoisuus ja sosiaaliset ongelmat ovat ratkaisemattomia, niistä emme pääse koskaan eroon. Tuskin voimme hyväksyä, mutta voimme sopeutua.

    Liisa,
    Kiitoksia.

    VastaaPoista
  26. Hieno postaus.
    Oikeita vastauksia ei aina ole. Silti meidän pitää kysyä...

    VastaaPoista
  27. Tämä on monella tapaa mahdoton tilanne. Erittäin hieno kuva ja kannanotto nykytilanteeseen.

    VastaaPoista
  28. mm,
    Totta, jos oikeita vastauksia olisi, ongelmat ratkeaisivat.

    tanssiva harmaa pantteri,
    Tämä on ihmisten maailma, epätäydellinen ja epäoikeudenmukainen. Elettävä on kukin parhaansa mukaan.

    VastaaPoista
  29. Hiljennyin suorastaan kuvan ja tekstisi ääressä.
    Olen nähnyt muutaman kerran ihmisen kerjäämässä, enkä ole voinut ohittaa kertaakaan ilman huomioimatta. Ei voi, kun katsoo anoviin silmiin.

    VastaaPoista
  30. aimarii,
    Täällä näkee päivittäin - jaa mutta onkohan enää, kun säät ovat kylmenneet.
    Tuo vanhus oli minua pysäyttävä ja paikka ratikkakiskot.

    Hilbert,
    Niin on.

    VastaaPoista