maanantai 22. syyskuuta 2014

Oravan kanssa puistossa


Sain puistossa mukavaa seuraa oravasta. Tapasimme  puiston vesialtaalla. Oravalla oli jano ja se kurkotteli juomaan vesialtaaseen. Altaan värisävyt olivat hyvin sopivat oravan turkkiin. Tässä on hetken tuumaustauko vesiryypyn jälkeen. 

Tuumaustauolla oli tarkoituksensa. Pitäähän sitä miettiä, mihin nyt lähdetään. Vikkelästi vilistäen puusta toiseen kirmasi tämä pörröhäntä. En pysynyt perässä. Seuraava kuva olisi ollut hyvä, mutta huono puoli oli se, että rungon takaa näkyi enää vain hännänpää. Tervemenoa, kohta taas tavataan.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Syksyisten värien kollaasit

 Syksyn värit juuri nyt.
Luonnon ja maanviljelijän muovaama kollaasi elonkorjuun jälkeen.


lauantai 20. syyskuuta 2014

Kesän viimeisiä

 Kesän viimeisiä kukkijoita, lilaa, keltaista ja valkoista.

Viimeiset valkoiset ruusut.
Tänään oli aurinkoisen lämmin päivä. Kävelin läheisessä puistossa.
Siellä oli kaunista ja  istutukset kukkivat edelleen.
 

perjantai 19. syyskuuta 2014

Ikkunalla

 Nyt on alkanut ainakin minulle valokuvaamisen haasteellisin aika. Päivällä on vielä aurinkoa
kuvaamiseen, mutta jo kello 17 jälkeen alkaa aika, jolloin voi melkein unohtaa kuvaamisen.
Sisällä se voi vielä joten kuten onnistua. Salamavaloja en ole opetellut käyttämään, kokemattomalle salamavalo mielestäni pilaa kuvan.
Harjoittelin sisäkuvausta "lampun valossa" . Olohuoneen NUD-valaisin on saanut jo uuden lampun.
NUD:n ledlamppu paloi mielestäni liian aikaisin. Ostin Clas Ohlsonilta  yllä näkyvän led-lampun tilalle. Se on mielestäni hyvännäköinen ja lisäksi edullinen tai no led-poltin maksoi muistaakseni  10 euroa ja lamppu vähän vähemmän.



Vaikka kuvauskohteeseen tulee ledvalaisimesta valoa, se ei riitä kun kuvaan kauempaa. Tässä ikkunassa on myös NUD-valaisin, kuten viereisessä ikkunassakin, joka näkyy yläkuvassa.
Muutin kuvan mustavalkoiseksi. Kaamosta ja pimeämpää aikaa kohti ollaan menossa.


Tässäpä vielä pitsiä ikkunassa, äitini virkkaamia. Tunnearvon takia pidän näitä ikkunassa.
Kun katson niitä, muistan aina edesmenneen äitini. Onko sinulla esineitä, joita pidät esillä tunnearvon takia ?
Valokuvauskurssi olisi paikallaan, varsinkin hämärässä kuvaamisen kurssi. 
 

torstai 18. syyskuuta 2014

Unelmilla lastattu laiva

Katselen
laivan vakaata lipumista
horisontin taakse
kohti kaukokaipuun päämäärää

Laiva kantaa unelmia
horisontin taakse
luovutan menneen
saan tulevan 

Laiva unelmienkantaja


keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Taivasta, järvi ja merta


Lappajärvi on Suomen suurin kraatterijärvi ja Etelä-Pohjanmaan suurin järvi Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kuntien alueilla. Se on syntynyt meteoriitin törmäyksessä. Järven pinta-ala on 145 km² ja suurin syvyys 36 m ja korkeus on 69,5 metriä mpy. Suurin saari on Kärnänsaari, josta järven rantamilta löydetty ainutlaatuinen tuliperäinen kivilaji, kärnäiitti, on saanut nimensä. Lappajärvi laskee Ähtävänjokea Merenkurkkuun. Tiedot Wikipedia.
Kesällä kerran ajeltiin Lappajärven ohi. Otin kuvan kiitävän auton ikkunasta. Lappajärvi paikkakuntana on melko tuttu. Kuljettiin nuorena muutamia kertoja Lappajärvellä iltariennoissa.


























Seututie 749 on Perämeren rannikolla Uusikaarlepyystä Pietarsaareen ja Luodon saariston läpi Kokkolaan kulkeva seututie. Tien pituus on 69 kilometriä. Varsinkin tien saaristo-osuudesta välillä Pietarsaari–Kokkola käytetään nimitystä Seitsemän sillan (saaristo)tie – Sju broars väg.
Seututie 749 palvelee Pietarsaaren seutukunnan sisäistä liikennettä sekä liittää alueen asutuskeskuksia valtatieverkkoon. Pietarsaaressa tie on kaupungin eteläinen ohikulkutie. Kokkolassa tie on yksi kaupungin valtaväylä ja pohjoinen ohikulkutie. Tiedot Wikipedia.

Sieniretkellä ajeltiin tätä  Seitsemän sillan tietä. Oli pakko pysähtyä tulomatkalla sillalle kuvaamaan, oli niin kaunista. Sienipaikkamme oli lähellä, kuljimme vain kahden sillan yli.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Syksyn vihreitä

 Jo näkyy vihreässä syksyn merkit.
 Aurinko leikkii syreenipensaalla.
 Kaunista ja suoraviivaista.
 Työhuoneessa on kaaos, kirjahyllyä järjestellään.

 Maisema on mielialan musiikkia, sanoo Pekka Parkkinen.
Ja hän lisää vielä.
Matka menettää merkityksen ellei se ole samalla paluun alku.

Kaunista vihreää pitsiä.