Amarylliksia jouluksi

Koristeomenapuuta koristavat joulunpunaiset pienet omenat, taustalla syreenipensaassa on vielä vihreitä lehtiä. Muut puut ja pensaat ovat jo paljaina. Tai tuolla kauempana näkyy jotain vihertävää vieläkin.
Kävin tänään Plantagenissa. Hain täydennystä tarassilaatikoihin. Pelargoniat on siirretty laatikoista ja ne kukkivat nyt koreissa. Laatikkoistutukset ovat vielä hieman kesken.

Amarylliksen irtosipulit olivat puoleen hintaan. Olihan niitä ostettava, vaikka olin ajatellut ostaa valmiit amaryllikset jouluksi. Valitsin valkokukkaiset, hinta 2,98 euroa kappale. Kukkien kasvamista sipuleista on hauska seurata. Sopii tunnelman tuojaksi joulun aluspäiviin.

Kuvasikermässä on valkoisia freesioita olohuoneessamme. Ruukkuistutuksina punaisia ja valkoisia amarylliksia sekä helmihyasintteja ja valkoisia narsisseja bulb:in sivuilta.

Joulun odotusta

Kartell La Boheme maljakko ja liljat

Sisustusliikkeiden joulutunnelma rakentuu hieman eri tavalla kuin perinteisten tavaratalojen joulu. Valikoimista puuttuvat tekokuuset ja -kukat, muovikrääsä, värivalot ja joulumusiikki. Sen huomasin lauantaina, kun pistäydyin sisustusliike Sisustuksen Koodissa Turussa.


Huiskula oli tuonut hieman erilaisia joulukukkia myytäväksi liikkeeseen. Myrtit, mehikasvit, aloet, anopinkielet kestävät. Eivät ole tavanomaisia joulukukkia, mutta kotiin niistä saa jouluasetelmat jo nyt ja aina ensi vuoteen saakka.... ensikesään ja pitemmälle. Riippuen tietysti minkälainen viherpeukalo on.




Pöytään on katettu Linumin tämän joulun joulutekstiilit. Ruukuissa pienet joulumyrtit.

Lexingtonilla punaiset raidat sävyttävät myös joulutekstiilejä, mutta materiaalina on valkoinen puuvilla Linumilla puolipellava. Nämä eivät ole vain yhden joulun kestäviä, vaan vuosia kestäviä.

Perinteinen punainen amaryllis on ruokapöydän kaunistus. Amaryllikset voi kukittaa itsekin sipuleista, vielä ehtii jouluksi.

Istutuksia marraskuulla

Tänään oli erittäin tuulinen päivä. Aurinko paistoi aamun ja keskipäivän kauniisti, kunnes sen oli aika painua läntisen horisontin taakse. Sen jälkeen alkoi hämärän aika, joka päättyy syksyiseen pimeyteen.
Iirikset vihersivät marraskuisessa kukkapenkissä kuin keväällä. Peittävää, suojaavaa lunta ei ole vielä saatu.

Istutin pienen pieniä ja vähän isompia sipuleita. Toivon, että ne nousevat keväällä ja kukkivat. Allium-kukkia ovat molemmat, en tiedä suomalaista nimitystä. Tuoteselosteessa luvataan, että tuoksuvat, ovat talvenkestäviä ja voidaan istuttaa myös ruukkuihin. Pitääpä hakea terassiruukkuihin jäkälän alle vielä yksi satsi. Kukinnan pitäisi alkaa touko-kesäkuulla.

Kun kaivoin sipuleita maahan, huomasin kukkapenkissä esiin nousevia krookuksia.

Nostin tämän osittain maanpinnalla olevan viheriöivän krookuskimpun sisälle ruukkuun.

Terassilta pari kuukautta sitten siirtämäni keijunmekko lamosi kukkapenkissä vihreänä. Keväällä nähdään, onko se selvinnyt talvesta.

Pelargoniat - Geraniums

Today`s flowers 14.

Pelargoniat kukkivat vielä terassilla.
Geraniums are still blooming in my terrace.

Köyhä - lähimmäinen

Luin juuri Hesarin Kuukausiliitteestä Ilkka Malmbergin artikkelin Köyhän vuosi. Artikkelin avausteksti kertoo näin. Tältä näyttää nykyajan köyhä. Tule mukaan elämään vuosi hänen elämäänsä. Yhdeksän sivun jälkeen pääset siitä pois.

En toista artikkelista tätä yhden vuoden tarinaa syksystä 2007 syksyyn 2008. Kyseessä on yh-äiti, lapset 16-v, 12-v ja 10-v. Vuoden loppupuolella perheeseen tulee mukaan avomies. Viisihenkisen perheen nettotulot ovat 3020 euroa kuukaudessa, sisältää työkyvyttömyyseläkkeen, lapsilisät, elatustuen, omaishoidontuen, vammaistuen, avomiehen työmarkkinatuen, asumistuen. Perheen keskimmäinen on liikuntavammainen.
EU:n määritelmän mukaan köyhiä Suomessa ovat ne, joiden nettotulo jää alle 1000 euroa kuukaudessa. Jos kyseessä on pariskunta raja on 1500 euroa. Lapset nostavat rajaa, alle 14-vuotias 300 eurolla ja 14 vuotta täyttänyt 500:lla. Tämän artikkelin perheen köyhyysraja olisi 2600 eurossa. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että Suomessa on hyvä sosiaaliturva.

En kirjoita tätä siksi, että haluaisin vaihtaa osia perheen kanssa. En todellakaan. Itse ansiotyön tai yrittämisen kautta ansaittu toimeentulo on arvokas asia, sitä en vaihtaisi mistään hinnasta
sosiaaliturvaluukuilla juoksemiseen.
Minulla ei ollut tietoa miten, mihin ja kuinka paljon sosiaaliturvaa saadaan tämän päivän Suomessa. Tämä avasi silmäni ja jotenkin minulle tuli huojentunut olo. Näyttää siltä, että asumme hyvinvointivaltiossa, joka huolehtii niistä, jotka apua tarvitsevat. Tämä oli syy miksi kirjoitin.

Jos voisin, kieltäisin käyttämästä kenestäkään sanaa köyhä. Sana köyhä on jo aikansa elänyt, se kuuluu menneisyyteemme. Elämme hyvinvointivaltiossa, jonka yksi tunnusmerkki on huolehtia niistä kanssa-asuvista, jotka ovat elämässään taloudellisessa ahdingossa tahtomattaan, sairauden, elämäntilanteen tai muun seikan takia. Käyttäisin sanaa lähimmäinen.

Päivittäin kuulen leipäjonoista, köyhyysloukkuun pudonneista ja ylivelkaantuneista. Valtaa tunne, että pitäisi tehdä jotain. Jotain on todella tehty. Onko se kaikkien kohdalla riittävää, johtuu ensisijaisesti perheen omista valinnoista ja rahankäytön oikeasta kohdentamisesta.
Elämän piirissä on asioita, joihin ei aina tarvita rahaa vain hieman aktiviteettia. Kodin järjestys ja siisteys, puhtaanapito, ruokatalous, terveet elämäntavat ja hankintojen suhteuttaminen taloudelliseen tilanteeseen eivät maksa mitään, jopa säästetään. Näillä on vaikutusta myös elämänlaatuun. Elämisen ylpeys tulee säilyä meillä kaikilla.

Jäkälää metsässä

Syksyinen metsä on uskomattoman kaunis. Suomalainen erämaa on parhaimmillaan kivikkoinen, puusto vankkaa ja vanhaa, aluskasvullisuus matalaa, täynnä varpukasveja, sammalta ja jäkälää.
Jäkälä kuuluu karun metsän aluskasvustoon. Se on hidaskasvuinen eikä menesty kosteissa paikoissa. Se hakeutuu kivien, puun runkojen ja oksien seuraan. Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Siis eliö eikä kasvi.











Porojäkälä kasvaa 0,5 cm vuodessa. Joten jäkäläpeitteet kivikoilla ja karuissa männiköissä ovat hyvin vanhoja.



Metsään kaatuneiden puiden ja karsittujen oksien pinnalle jäkäläkasvusto muodostaa kauniin pintavaipan.

Hennon pinkinpunainen kanervien kukinta jäkälän peittämien oksien lomassa on luonnon oma sattumanvarainen yhdistelmä.
Tietoa jäkälistä löytyy täältä.

Talven iloksi

Tänään oli mahdollisuus laittaa taas terassia talvikuntoon. Terassin päädyssä on metallinen kukkateline. Kesäisin sen täyttävät kukka- ja yrttiruukut. Ylimmän hyllyn olin aikaisemmin täyttänyt talveksi pihan kuivakukilla ja sammaleella. Sain idean, että täytän muut hyllyt myös sammaleella. Puuhastelin hienosti sanottuna tilateoksen terassille luonnonmateriaaleista.

Matalan orvokkiruukun peitin jäkälällä. Pidän näistä luonnonmateriaaleista. Ne sopivat hyvin joulutunnelman tuojiksi.

Jäkälää riitti vielä matalalle yrttien kasvatusalustalle. Olin varannut jäkälän pelargonialaatikoihin, mutta pelargoniat kukkivat vielä täysillä, enkä raskinut repiä niitä vielä laatikoista.

Metallisangossa kasvoi kesällä päivänsini. Nyt sen täyttävät puolukanvarvut.

Olen kerännyt pihalta maahan pudonneita vaahteranlehtiä ruukkuihin. Ne ovat kuukauden ajan kuivuneet käppyräisiksi. Saavat olla ruukun peittona.
Tänään paistoi aurinko. Oli kirkas, mutta hiukan kolea päivä. Talvi lähestyy kovaa vauhtia tännekin.