keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Omituisuuksistani viisi

Omituinen otus

Virtaavat ajatukset blogin jl lähetti minulle meemin, jonka aiheena ovat omituisuuteni. Niistä pitäisi paljastaa tässä blogissa viisi allaolevien sääntöjen mukaan.

Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Kynttilänvaloa savilampetissa

1. Omasta mielestäni on omituista, että en saa peltipurkkeja auki vetämällä siitä avaamista varten suunnitellusta vivusta. Vetämällä kannen pitäisi kiertyä auki, mutta minulla katkeaa aina tämä vedin juuresta. Turvaudun sen jälkeen mekaaniseen ikivanhaan peltipurkin avaajan. Tätä ei tapahdu varmasti kenellekkään muille kuin minulle.

2. Yleensä en ole iloinen, kun aloitan komeroiden siivouksen, ikkunoiden pesun tai jonkin muun pakollisen siivoustoiminnon. Tämä oli mieheni huomio, kun kysyin. Hänen mielestään iloisuus pitäisi säilyä myöskin luutu kädessä. No joskus olen kyllä iloisella päällä, joskus taas en, kun pitää siivota.

3. Automatkoilla laulan aina musiikin mukana yhdessä solistin kanssa, kun radiosta tulee tuttu biisi. Tämä on suuri nautintoni automatkoilla ja myös hieman omituista paikalla olevien kuulijoiden mielestä.

4. Puhun puhelimeen liian äänekkäästi. Itse en ole tätä huomannut, vaan kotona olen kuullut tästä ympärilläni olevilta ihmisiltä.

5. Kuuntelen iltaisin juuri ennen nukahtamista ulkoa kuuluvia rapsahduksia ja ripsahduksia niin tarkasti, että kuvittelen kutsumattomien vieraiden saapuvan väkivaltaisesti sisään.

Pentikin lyhtyvalo jäkälävadissa

Yläkuvassa oleva "taideteos" on tyttäreni savesta tekemä pienoisveistos lastentarha-ajaltaan. Löysin sen joulukuusikoristeiden laatikosta ja asetin esille lipaston päälle. Näyttää makaavalta koiralta, joka läähättää suu auki.

Keramiikkapaja Iso-Pahkala Kalajoelta on valmistanut savesta kynttilälampetin, joka on terassin seinällä. Savesta on myös Pentikin kynttilälyhty alakuvassa.

Lähetän edelleen sääntöjen mukaisesti meemin seuraaviin blogeihin. Oletan, että meillä kaikilla on omituisuutemme. Siitä johtuen tähän on helppo vastata. Jos olette jo vastanneet tähän meemiin, riittää viittaus blogiin, johon omituisuudet on kirjattu.

Ilolla puutarhasta, Laura
Unelmia ja onnenpuuskia, Elina
Merkintöjä Melukylästä, Krisu
Lapiolla hiekkaa, Sirokko
Bohemian Itkupilli, Itkupilli

15 kommenttia:

  1. 1., 3. ja 4. olisin voinut kirjoittaa sanasta sanaan. Ennen myös 2. kohta olisi sopinut nappiin, mutta nykyisin olen oppinut laiskottelemaan ja siivoan vain kun mulla on inspis ja into päällä.

    Otan mielelläni haasteen vastaan. ;)

    VastaaPoista
  2. Mullakin monesti menee se juttu rikki niistä säilykepurkeista ja joudun avaamaan sen avaajalla.

    Kaunis tuo Pentikin lyhty.

    VastaaPoista
  3. Kääk, pitäisi siis jopa tehdä aivotyötä! Tämä on kyllä ollut hauska haaste, yritän ottaa kopin.

    VastaaPoista
  4. Hassuja tapoja sinulla ;) Meiltä löytyy yhteistäkin: Minäkään en iloitse komeroita siivotessani (jos nyt edes siivoan, heh) ja lauleskelen myös musiikin mukana, jos tunnen kappaleen.

    Aika erikoinen tuo lapsesi tekemä taideteos ;D Rei'istä päätellen se voisi olla myös kynäteline.

    VastaaPoista
  5. itkupilli,
    Mukava kuulla, että jaat omituisuudet kanssani.
    Käynpäs lukemassa mitä sinulta löytyy.

    VastaaPoista
  6. Yaelian,
    No niin nyt on jo kaksi lisäkseni, joiden purkin avaustekniikka ei suju purkintekijän ajattelun mukaan.

    VastaaPoista
  7. Sirokko,
    Ajattelin, että sinulla on hauskoja omituisuuksia ja ehdottomasti haluan kuulla niistä.

    VastaaPoista
  8. Elegia,
    Sinulla on myös hauskoja omituisuuksia, luulen niin, niistäkin olisi hauska kuulla.

    Kynätelineeksi se otus on hieman liian pieni.

    VastaaPoista
  9. Täytyypä alkaa mietiskellä mitkä omituisuudet voisi julkaista :-). Sinun listaltasi voisin kyllä poimia heti 2, 4 ja 5 omituisuudet, kuulostivat aivan omilta omituisuuksiltani.

    VastaaPoista
  10. Haaste napattu Melukylään! Mä olen onnistunut saamaan jopa syviä haavoja, kun säilykepurkin avaajarinkula on irronnut ikävästi kesken toimintansa. Ne on ihan sanonko mistä....

    VastaaPoista
  11. Kiitos haasteesta! Tämä meemi on erittäin lohdullinen, meillä kaikilla on jotain omituisuuksia, joita ei oikeastaan tarvitse hävetä, ne ovat osa meitä.Koitin joitakin omituisuuksiani esitellä, nyt kun vihdoin sain bloginhallintasivut ja blogin toimimaan.
    Minä laulan myös autossa. tai oikeastaan sitä voisi kutsua kailottamiseksi ;) En tiedä kuinka moni oikeasti iloitsee komeroiden siivoamisesta,minä en ainakaan. Ennemminkin siivoaminen on hyvä keino purkaa kiukkua, tulee tehtyä kun joku kiukuttaa. -vaikka aina on sitten mahtavaa kun saa paikkoja järjestykseen.
    Niistä säilyketölkeistä.. minä pelkään aina, että ne menee rikki, ja että sitten onnistun telomaan itseni niihin riekaleisiin.
    Täytyyhän vastapuolen kuulla mitä puhut puhelimeen, eiköstä vain. joskus tuntuu että minäkin kailotan, varsinkin silloin, kun itse jostain syystä kuulen huonosti vastapuolta. vaikka mitähän se oma huutaminen siihen auttaa..
    Ihana tuo lapsesi taideteos. siinä on sitä jotakin!

    VastaaPoista
  12. krisu, jaahas en ollutkaan omituinen tuo peltipurkin kohdalla, näyttää olevan muitakin omituisia.

    Odotellaan Melukylän omituisuuksia.

    VastaaPoista
  13. laura,
    Kävin jo lukemassa omituisuutesi.
    Eikö vain ole hyvä, että on niitä omia tapoja, tottumuksia ja sitten huomaa niitä olevan muillakin.

    VastaaPoista
  14. Mukavasti kerroit omituisuuksistasi. Minäpä myös kuuluun siihen sarjaan, joka ei saa oikeaoppisesti purkkeja auki. Otan veitsen avuksi.
    Tämä on yksi kiva haaste. On kiva lukea kaikista niistä omituisuuksista, mistä itse kukin kirjoittaa.

    VastaaPoista
  15. aimarii,
    minäkin pidin tästä haasteesta ja samoin on hauska lukea muiden outoja omituisuuksia

    VastaaPoista